Kotuksen aineistot
Kotus aineistotaloksi?
Aineistoja, palveluja, osaamista
Käyttäjät ja yhteistyötahot
Haasteita
Palaa otsikoihin
Kotuksen aineistojen arvo
Kotuksen aineistot ovat merkittävä kansallinen tutkimusinfrastruktuuri ja olennainen osa kulttuuriperintöä. Laajoja aineistoja on erityisesti suomesta ja sen sukukielistä, muun muassa murteista, nimistöstä ja kirjakielen eri ajanjaksoilta 1500-luvulta alkaen. Paperimuotoisten arkistojen lisäksi on laaja nauhoitearkisto ja yhä enemmän myös sähköisiä aineistoja.
Vuonna 2008 Opetusministeriö teetti Tieteellisten seurain valtuuskunnalla selvityksen Suomen kansallisen tason tutkimusinfrastruktuureista (ks. http://www.minedu.fi/export/sites/default/
OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm01.pdf?lang=fi). Kansainvälinen asiantuntijaryhmä luokitteli Kotuksen aineistot kansallisesti merkittäväksi tutkimusinfrastruktuuriksi, yhdeksi kahdestakymmenestäneljästä. Ryhmän suosituksista Kotuksen kannalta keskeisiä ovat seuraavat:
– Suomessa kerätyt arvokkaat aineistot tulee saattaa laajempaan kansainväliseen käyttöön lisäämällä aineistojen digitointia, ja yhdenmukaistamalla aineistojen keruu vastaamaan kansainvälisiä standardeja.
– Opetusministeriön tuella alkanutta muistiorganisaatioiden yhteistyön tiivistämistä on jatkettava. Kulttuuriperinnön keskeinen aineisto tulee digitoida.
– CSC:n keskeisiä tehtäviä tulee olla [--] laajojen aineistojen säilyttämiseen ja käyttöön liittyvät palvelut. Toimintaa tulee laajentaa palvelemaan entistä enemmän myös tutkimuslaitoksia. CSC:n tulee jatkaa infrastruktuurien kehittämistyötä yhteistyössä käyttäjäkunnan ja tiedon tuottajien kanssa.
– Tiedeyhteisön tulee organisoitua kehittyneiden suunnitelmien laatimiseksi ja olemassa olevien tutkimusinfrastruktuurien tehokkaammaksi hyödyntämiseksi.
– Infrastruktuurien rahoitusta tulee lisätä osana korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten omaa rahoitusta sekä keskitettynä kilpailtuna rahoituksena kansallisen tason infrastruktuureihin.
Kotuksen aineistojen kokoamiseen on käytetty pitkän ajan kuluessa valtavasti taloudellisia ja intellektuaalisia resursseja. Aineistojen ylläpitoon tarvitaan riittävät voimavarat. Jotta aineistot hyödyttäisivät myös tulevaisuudessa tehokkaasti tiedeyhteisöä ja muita käyttäjiä, kehittämistyöhön pitäisi panostaa nykyistä enemmän. Kotuksen aineistot koostuvat arkistoista, sähköisistä aineistoista ja kirjastosta, joka monin osin tukee muiden aineistojen käyttöä ja kehittämistä (esim. metatietotyössä), toimii korpusten ja tietokantojen lähteenä sekä on lähteenä tietopalvelulle.
Kotus aineistotaloksi?
Kotuksen asemaa pitäisi selkiyttää aineistojen osalta. Kotukselle sopisi kansallinen kotimaisten kielten kielitieteellisten aineistojen koordinointi-, kehittämis- ja säilytysvastuu (vrt. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto). Keskitetty aineistovastuu hyödyttäisi merkittävästi tiedeyhteisöä. Muilla aloilla on kiinnitetty enemmän huomiota julkisin varoin kerättyjen aineistojen säilyttämiseen ja jatkokäyttöön sekä siihen, että aineistonkeruuta ja siihen liittyviä asioita (mm. oikeudelliset ja eettiset kysymykset) koordinoidaan.
Kotus voisi edistää infrastruktuurityöryhmän suositusten (ks. edeltä) toteutumista paremmin, jos sillä olisi aineistotalon asema ja riittävät resurssit.
Aineistotyö tukee Kotuksen muita tehtäviä (sanakirjat, kielenhuolto, tutkimus jne.) ja palvelee laajasti tiedeyhteisöä ja muita käyttäjiä.
Aineistoja, palveluja, osaamista
Kotuksen aineistotyön tukemiseksi laaditaan kokoelmapolitiikka ja palvelustrategia sekä perustetaan aineisto-ohjausryhmä, johon tulee edustajia Kotuksesta ja sen ulkopuolelta tiedeyhteisöstä.
"Tutkimusinfrastruktuurit ovat tutkimusvälineiden, laitteistojen, aineistojen ja palveluiden varanto, joka mahdollistaa tutkimus- ja kehitystyön innovaatiotoiminnan eri vaiheissa, tukee organisoitunutta tutkimustyötä sekä ylläpitää ja kehittää tutkimuskapasiteettia." Jotta Kotus voi ylläpitää aineistojensa muodostamaa infrastuktuuria, tarvitaan monenlaista osaamista (sisältö-, aineisto- ja teknistä osaamista) ja panostusta aineistojen käyttöä tukevien palvelujen kehittämiseen.
Käyttäjät ja yhteistyötahot
Kotuksen aineistoja käyttävät tiedeyhteisön lisäksi monet muutkin ryhmät, mikä lisää haasteita. Yhteistyötä Kotuksen tietohuolto tekee monien tahojen kanssa (eri muistiorganisaatiot, hankkeet, projektit ym.). Kotuksen ja CSC:n yhteistyö ja työnjako vaatisi resurssien osalta OPM:n ratkaisuja, sillä sähköisiin kieliaineistoihin liittyvää teknistä infrastruktuuria pitäisi nykyistä voimakkaammin kehittää ja ylläpitää CSC:ssä. Myös infrastruktuurityöryhmä suosittaa, että CSC palvelisi entistä enemmän tutkimuslaitoksia.
Haasteita
Haasteena ovat resurssit, asiantuntijuus ja jatkuvuus, sillä vakinaisia resursseja riittää nyt lähinnä vain perusylläpitoon. Kehittämistyöstä suurin osa on lyhyitä hankkeita, esim. metatietotyö, digitointi, sähköiset palvelut. Toimintamalleja pitää muuttaa, ja vaaditaan selvempää profiloitumista. Tulevaisuudessa tarvitaan aivan uudenlaisia palveluja ja aineistoja (esim. laskennallisiin menetelmiin sopivia). Aineistoista ja palveluista on pyrittävä muodostamaan laajoja kokonaisuuksia (esim. sanakirjapalvelu, jossa yhdistetään eri sanakirjat ja niihin liittyviä aineistoja).
Toni Suutari
