Aiemmin tuntematon suomen kieliopin varhainen käsikirjoitus löytynyt

Kansalliskirjaston toimintaa viime vuosina merkittävästi tukenut toimitusjohtaja Ilkka Paatero hankki kokoelmiinsa vuonna 2008 Sothebyn huutokaupassa Lontoossa myynnissä olleen sidoksen, jonka keskeltä paljastui anonyymi ja aiemmin tuntematon latinankielinen kieliopillinen käsikirjoitus Rudimenta linguae finnicae breviter delineata ´Suomen kielen alkeet lyhyesti esitettynä’.

Käsikirjoituksen alkuperän selvittämiseksi Ilkka Paatero otti yhteyttä Kansalliskirjastoon. Täältä työtä arvioimaan pyydettiin Kotimaisen kielten tutkimuskeskuksessa laadittavan vanhan kirjasuomen sanakirjan päätoimittaja Riitta Palkki, tutkija Pirkko Kuutti sekä talon tutkimusosastosta dosentti Petri Lauerma. Arvioinnin tulokset ovat luettavissa Kotikielen Seuran julkaiseman Virittäjä-aikakauskirjan uusimmassa numerossa (1/2009) julkaistussa artikkelissa  ”Historiallinen löytö: Rudimenta – uusi suomen varhaiskielioppi”, joka on poikkeuksellisesti luettavissa jo heti tuoreeltaan lehden verkkosivuilta (http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/verkkolehti/index.html).

Sothebylla käsikirjoitus oli iätty n. vuoteen 1700, mutta työ on ilmeisesti tätä vanhempi, sillä sen kielessä on monia sellaisia piirteitä, joita kirjasuomessa ei ole tavattu 1600-luvun alkupuoliskon jälkeen. Käsikirjoitus vaikuttaa näin vähintäänkin yhtä vanhalta kuin vanhin julkaistu suomen kielioppi (Petraeus 1649). Mikään Petraeuksen kieliopin tai minkään muunkaan  tunnetun suomen varhaiskieliopin  kopio tai lyhennelmä Rudimenta  ei kuitenkaan ole, vaan kyseessä on itsenäinen mutta suppea latinan kielen kuvaustapojen pohjalta lähtevä esitys suomen kielen rakenteesta.

Ainoa varhemman tutkimuksen tuntema hanke, jonka tulokseksi Rudimentaa voisi epäillä, on Olaus Sundergelteuksen ja Johannes Jussoilan 1500-luvun lopulla Olmützin jesuiittakollegiossa käynnistämä kielioppi, jonka on arveltu jääneen kesken tai kadonneen. Teoksen joidenkin murrepiirteidenkin voi katsoa viittaavan tähän suuntaan, mutta esitetyn hypoteesin todistaminen vaatii kuitenkin vielä jatkotutkimuksia. Rudimenta-käsikirjoitusta ollaankin parhaillaan toisten tutkijoiden voimin analysoimassa myös työssä käytetyn latinan kielen, käsialan, paperin ja sidoksen piirteiden pohjalta.

Uutinen 23.3.2009