Tšeremissin sanakirja – Tscheremissisches Wörterbuch

Arto Moisio und Sirkka Saarinen (2008): Tscheremissisches Wörterbuch. Aufgezeichnet von Volmari Porkka, Arvid Genetz, Yrjö Wichmann, Martti Räsänen, T. E. Uotila und Erkki Itkonen. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XXXII. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Sanakirjassa esitellään kaikki marin kielen eli tšeremissin neljä päämurretta: itämurre, niittymurre. luoteismurre ja länsimurre. Suurin osa marilaisista puhuu toisiaan melko lähellä olevia itäisiä murteita, joita ovat niittymari ja tasavallan itäpuolinen itämari. Näiden puhujien on vaikeampi ymmärtää läntisiä vuorimarin puhujia, joita on marilaisista n. 5 %. Omaksi murteekseen voidaan laskea myös luoteismari, vaikka se usein luetaankin vuorimariin kuuluvaksi.

Itämurteen sanamuotoja on saatu viideltä informantilta, niittymurteen seitsemältä, luoteismurteen yhdeltä ja länsimurteen sanamuotoja kahdelta informantilta. Sanakirjan aineisto esitetään etymologisen periaatteen mukaisesti sanueittain, eli kaikki samakantaiset johdokset kuuluvat samaan sana-artikkeliin. Sanaston käyttöä valaistaan esimerkkilauseiden avulla. Hakusanoina käytetään ensi sijassa itäisen, toissijaisesti läntisen kirjakielen muotoja

Aineisto

Tutkimusmatkailijat Volmari Porkka ja Arvid Genetz keräsivät sanastoa tšeremissin murteista jo 1880-luvulla. Laajimman murremateriaalin kokosi Yrjö Wichmann vuosina 1905–1912. Aineistoa keräsi 1915–17 myös Martti Räsänen, josta myöhemmin tuli varsin tunnettu turkologi. Uusimman aineiston saivat T. E. Uotila ja Erkki Itkonen vuosina 1942–43 tšeremissiläisiltä sotavangeilla. 

Tšeremissin murresanakirja tuo nämä vanhat murrekokoelmat tieteen ja asianharrastajien käyttöön.

Tšeremissistä on nykyään käytössä nimitys mari tai marin kieli.