Murre-esimerkkejä Suomen murteiden sanakirjasta

Suomen murteiden sanakirja kuvaa kieltä, jota puhuttiin maaseudulla 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Tuota puhetta, sen erikoisuuksia ja vivahteita valaisemassa on kirjan runsas, aidosta puheesta peräisin oleva lause-esimerkistö.

Lause-esimerkkien tarkoitus on kielellinen: ne osoittavat, miten jokin sana puheessa käyttäytyy, mitä merkitysvivahteita se saa, miten se taipuu, millaisten sanojen seurassa se esiintyy ja millaisia liittoja se niiden kanssa muodostaa. Esimerkit paljastavat muutakin. Niistä voi lukea, miten entisajan ihmiset ovat eläneet, mitä he ovat ajatelleet ja tunteneet, miten he ovat suhtautuneet ympärillään olevaan maailmaan.

Seuraavat esimerkit on koottu eri puolilta sanakirjaa:

Arvi o semmone et ku se o juavuksis ni se kirskutta hamppajas ja syä posliini ja kaikki. Mynämäki     

Ei se oo tuota ennen teheny, sanoo koijari markinoolla, ku hevoonen kuoli. Peräseinäjoki     

Menkees taas äite kempoota [= kyykkyhyppelyä, ripaskaa] pyysivät lapset. Hämeenkyrö

Tuohikontti. Antrea.

Ämmäkkim meni [saunaan synnyttämään], kinnisteli ja punnisteli kaikem päivää saunassa, mutta minä menin saunaan ehtoolla ja sam [= sanoin] poika poika tup piippu saamaaj ja poika tuli että pulpahti. Orivesi      

Ei meillä sentän sem perkeleemmin kirotak kum muissakan ihmisissä. Urjala      

Mujjat ne ennen kuokki parahast päästä, se ei vaatinnum mitäh tietoo ja taitoo se kuokkimii, ja sit vast [= sen takia] se lyhyjärkisemmille annettih. Iitti 

Sen suurempaa ristii ei ihmisel huoli ko märät puut, ves etähäl, kiukkukkaine ukko [= aviomies] ja pien laps. Uusikirkko Vl.      

Kahestik kerkis [tyttö] elämän aikana iltamissa käyvväk, eihän se our reuhka sillon. Kiihtelysvaara      

Se luul [sutta] kennekä [= jonkun] koeraks ja aotto venneese korvista. Juva 

Karjanhoito. Jämijärvi.

Kyllä se [eräs mies] enne aikaa ol er kormu [= ahmatti, rohmu] syömää kun se söi hapanpuuron, ja jouluoattoiltana keittoa outtaissa suure leivä ja isot pässin takanivuset. Karstula      

Minähän sen tiijjän että se [avioton lapsi] on kakerpäkkeri [nimeltään] kum minoon kolomen niitä tehenyj ja kasvattanu. Utajärvi      

Ukko vaimovainajastaan: Tulliit tuo paska naijuksi van kuoliit tuo! Kajaani

Rukiin kylvö. Uusikirkko Vl.

Ihan kehtolapsesta mi olen ruenu niinku renkinä olemhan. Vesisaari      

Lahkolaiset hyppäsivät seuroissaan niin että hik kiehu [= pursui] jokapaikaast, siskot [= uskonsisaret] voa antoit kuivii paitoi heil. Venjoki      

Kuvat Mustialan maamiesopistossa 1920- ja 1930-luvuilla tehdyistä opinnäytetöistä.