Mitä nimiä, miksi, miten ja mistä?

Asutusnimihakemisto koostuu kuntien, kylien, kaupunginosien ja muiden asuttujen paikkojen sekä erilaisten toimi- ja kokoontumispaikkojen nimistä. Se on tarkoitettu ennen muuta nimien paikallissijataivutuksen oppaaksi.

Nimistähän tarvitaan usein taivutusmuotoa, jolla ilmaistaan, missä ollaan. Tätä ilmaisevia paikallissijoja on suomessa kaksi sarjaa, ja nimien taivuttamiseen on niiden lähimmässä käyttöympäristössä omaksuttu joko sisäpaikallissija (Toritussa, Orivesi) tai ulkopaikallissija (Toritulla, Padasjoki). Kullakin paikkakunnalla vakiintunutta taivutustapaa olisi mahdollisuuksien mukaan noudatettava muuallakin.

Hakemiston nimien selitteenä on paikan lajin, nimen tarkoitteen ilmaiseva sana (kylä, asuinalue, taajama). Nimet on paikannettu kunnan ja maakunnan tarkkuudella. Suppeimmillaan tiedot ovat esimerkiksi muodossa Hietana : Hietanalla, Kylä Artjärvellä. Paikannuksessa on otettu huomioon kuntaliitokset 1960-luvulta vuoteen 2011 siten, että liitoskuntaan kuuluvan paikan sijainti esitetään sekä nykyisen että aiemman kunnan mukaan, esimerkiksi Herukka : Herukassa, Kaupunginosa Oulussa (aiemmin Haukipudasta).

Tärkein tietolähde hakemiston laadinnassa on ollut Nimiarkisto, jonne nimien kenttäkerääjät ovat paikannimikokoelmissaan tallentaneet tietoa myös nimien taivutuksesta. Nimikokoelmien ja Saara Welinin laatiman luettelon (Kielikello 2/1998) perusteella on kunnannimiartikkeleihin lisätty kunnan nimestä johdettu asukkaannimitys. Jos artikkelissa on mainittu kaksi eri nimitystä, esimerkiksi vimpeliläinen, vimpeläinen, edellinen on yleiskielinen, jälkimmäinen lähinnä paikalliseen käyttöön kuuluva nimitys.

Kirjoitus perustuu Ritva Korhosen artikkeliin Asutusnimihakemisto sanakirjassa (Kielikello 4/2004).