Kielipolitiikka

Kielipolitiikka tarkoittaa kielen tai kielten ja yhteiskunnan välisten suhteiden järjestämistä tietoisilla toimilla. Kielensuunnittelu on näiden toimenpiteiden suunnittelua, täytäntöönpanoa ja arviointia.

Kielipolitiikka ja kielensuunnittelu voi kohdistua kielen asemaan yhteiskunnassa. Esimerkiksi Suomessa on kielilaki, saamen kielilaki ja monia muita lakeja, joissa säädetään yksilön oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisissa. Myös uhanalaisen kielen elvyttäminen tai koulutuksen kielestä päättäminen on kielen statuksen suunnittelua.

Kielipolitiikka voi kohdistua kieleen itseensä, jolloin on kyse korpussuunnittelusta. Kielimuodon vakiinnuttaminen yleiskieleksi ja kielenhuollon kysymykset kuuluvat korpussuunnittelun piiriin.

Kielenopetuksen suunnittelu koskee äidinkielen, vieraiden kielten sekä alueellisten ja vähemmistökielten opetusta.

Kotuksen alaan kuuluvat sekä kielen statusta että korpusta koskevat kysymykset.

Kotuksen julkaisemat kielipoliittiset ohjelmat:

Suomen kielen tulevaisuus – kielipoliittinen toimintaohjelma (PDF, noin 2 MB) (2009)

Romanikielen kielipoliittinen ohjelma (PDF, 189 kB)

(2009)

Suomen viittomakielten kielipoliittinen ohjelma (2010)

Tänk om – ruotsinkielisen toimintaohjelman ehdotus (Svenska språknämndens förslag till handlingsprogram för svenskan i Finland) (2005)

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielipoliittinen ohjelma 16.2.1998

Pohjoismaiden ministerineuvosto 2006:

Pohjoismainen kielipoliittinen julistus (pdf-tiedosto, suomeksi sivuila s. 35–45)

Kielilaki

Tietoa kielilaista (Oikeusministeriö)
Saamen kielilaki (Finlex)