Suomen murteiden seuruututkimus
Puhutun kielen jaos
organisoi vuonna 1989 aloitettua suomen murteiden seuruututkimusta. Kyseessä on
sosiolingvistinen ja dialektologinen pitkäaikaistutkimus, jota toteutetaan
yhteistyössä yliopistojen suomen kielen laitosten kanssa. Hankkeessa seurataan yksilöiden
kielimuotoja (idiolektejä) kymmenen vuoden välein. Hankkeessa tutkitaan,
millaiset kielenpiirteet muuttuvat ja millaiset taas säilyvät eri puolilla
maata puhuttavassa suomessa. Tähän saakka hankkeessa on keskitytty äänne- ja
muotopiirteisiin. Hankkeen toinen kierros käynnistettiin 1999.
Seuruuhankkeen päämääräksi asetettiin hanketta perustettaessa maaseutumurteiden
kehityksen tutkiminen reaaliajassa kymmenellä paikkakunnalla kymmenen vuoden
välein. Tutkittavat paikkakunnat valittiin niin, että ne edustivat perinteisiä
päämurrealueita ja niistä oli olemassa tai tekeillä Suomen kielen
näytteitä -sarjan vihko (1800-luvun lopulla syntyneiden puhetta).
Tutkittavaksi otettiin Alastaro, Alatornio, Artjärvi, Eurajoki, Kauhava,
Lapinlahti, Liperi, Pälkäne, Sotkamo ja Savitaipale.
Kultakin paikkakunnalta valittiin tutkittavaksi yksi kylä. Aineisto kerättiin
haastattelemalla vähintään kolmen ikäpolven puhujia, sekä naisia että miehiä.
Yleensä tutkittavia on ollut 15 kussakin pitäjässä.
Hankkeen perusoletuksia, päämääriä ja menetelmiä arvioidaan parhaillaan.
Hankkeen 1. kierros
Seuruuhankkeen 1.
kierroksen aineisto on kerätty käyttäen perinteistä haastattelumenetelmää. Kierroksen
ensimmäiset aineistot hankittiin vuonna 1989 ja viimeisen pitäjän aineisto
nauhoitettiin 1995.
Hankkeen 1. kierros on toteutettu yhteistyössä yliopistojen kanssa niin, että
suomen kielen opiskelijat ovat pro gradu -työnään keränneet ja litteroineet
aineiston ja laatineet siitä tutkimusraportin (7 raporttia); tutkimuskeskus on
teettänyt kaksi raporttia tilaustutkimuksena. Pirkko Nuolijärven ja Marja-Leena
Sorjosen laatima hankkeen 1. kierroksen loppuraportti Miten kuvata muutosta? ilmestyi vuonna 2005.
Hankkeen 2. kierros
Seuruuhankkeen 2. kierros aloitettiin vuonna
1999, ja sen aineistonkeruu saatiin päätökseen vuonna 2007. Hanketta ovat
olleet toteuttamassa eri yliopistojen suomen kielen opiskelijat. Pro gradu
-töissä on paitsi tarkasteltu kerätyssä aineistoissa ilmenevää variaatiota myös
verrattu tuloksia 1. kierroksen aineistoon. Alastaron aineistosta on
valmistunut Tommi Kurjen väitöskirja (2005); Sari Rasa hyödyntää Lapinlahden
aineistoa tekeillä olevassa väitöskirjatyössään. Pro gradu -töitä 2. kierroksen
aineistosta on valmistunut viisi ja useita on tekeillä.
Toisen kierroksen aikana on kehitetty uusia aineiston hankintatapoja (esim.
ryhmähaastattelut, kahvipöytäkeskustelut, kokoustilanteet) ja pohdittu
tilanteisen vaihtelun tutkimisen mahdollisuuksia. Kun toinen kierros päättyy,
sen pohjalta tehdään suunnitelma, missä muodossa ja millä menetelmillä
nykykielen kehityksen tutkimista jatketaan.
Palaa otsikoihin
Raportit ja muita hankkeeseen liittyviä julkaisuja
Heikkinen, Annika 1992: Lapinlahden murteen
säilymisestä eri ikäpolvilla. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto,
suomen kieli.
Karttunen, Miia 2005: Futuurin ilmaiseminen puhekielessä: kartoitus Liperin
puhekielen erilaisista tulevaan viittaamisen keinoista. Pro gradu -tutkielma.
Joensuun yliopisto, suomen kieli.
Kivilä, Essi 2006: Jälkitavujen A-loppuiset vokaaliyhtymät Artjärven puhekielessä vuosina 1993 ja 2004. Helsingin yliopisto, suomen kieli.
Koistinen, Ulla 2008: Muuttuva Savitaipaleen murre. 1. ja 2. persoonan persoonapronomineista ja pitkien vokaalien diftongiutumisesta. Helsingin yliopisto, suomen kieli.
Kukkonen, Sari 2002: Lapinlahden murteen muuttumisesta. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, suomen kieli.
Kurki, Tommi 1998: Kielellinen vaihtelu ja muutos Alastaron murteessa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen raportti.
Kurki, Tommi 1998: Kui Kuivlahdel puhuta? Eurajoen murteen ja puhekielen vertailua sekä puhekielen ikäryhmittäisten ja sukupuolikohtaisten erojen tarkastelua. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, suomen kieli.
Kurki, Tommi 1999: Havaintoja Eurajoen murteen muuttumisesta. – Sananjalka 41 s. 125–143.
Kurki, Tommi 1999: Kielellinen vaihtelu ja muutos Pälkäneen murteessa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen raportti.
Kurki, Tommi 2001: Murteenseuruun ensisatoa. Murrepiirteiden säilyminen ja muutos. – Virittäjä 105 s. 431–448.
Kurki, Tommi 2004: Applying the apparent-time method and the real-time method on Finnish. – Britt-Louise Gunnarsson, Lena Bergström, Gerd Eklund, Staffan Fridell, Lise H. Hansen, Angela Karstadt, Bengt Nordberg, Eva Sundgren & Mats Thelander (toim.), Language variation in Europe. Papers from ICLaVE 2 s. 241–252. Department of Scandinavian Languages,
Kurki, Tommi 2005: Yksilön ja ryhmän kielen reaaliaikainen muuttuminen. Kielenmuutosten seuraamisesta ja niiden tarkastelussa käytettävistä menetelmistä. SKS.
Lappalainen, Hanna 1994: Artjärven murteen variaatioilmiöitä. Ikävariaation tarkastelua ja kahden eri haastattelutilanteen vertailua. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, suomen kieli.
Lappalainen, Hanna 1996a: Variaatio ja sen selittäminen kaakkoishämäläisen murreaineiston valossa. – Virittäjä 100 s. 18–37.
Lappalainen, Hanna 1996b: Variaation selittämisen ongelmia. – Minna-Riitta Luukka, Aila Mielikäinen & Paula Kalaja (toim.), Kielten kuulossa s. 95–104. Kielitieteen päivät Jyväskylässä 5. ja 6.5.1995. Korkeakoulujen kielikeskus, Jyväskylä.
Lehtinen, Minna 1996: Kauhavan murteen nykytilasta ja muuttumisesta. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, suomen kieli.
Mustanoja, Liisa 2001: Kauhavan murteen muutos: viiden vokaaliston piirteen analyysi. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, suomen kieli.
Möttönen, Mirja 1997: Sotkamon murteen muuttumisesta. Pro gradu -tutkielma. Joensuun yliopisto, suomen kieli.
Nuolijärvi, Pirkko ja Sorjonen Marja-Leena 2005: Miten kuvata muutosta? Puhutun kielen tutkimuksen lähtökohtia murteenseuruuhankkeen pohjalta. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
Pajarinen, Jaana 1995: Liperin murre 1990. Muuttuuko Kivenpyörittäjienkin kieli? Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, suomen kieli.
Pelttari, Jaana 1996: Alatornion murteen säilymisestä. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, suomen kieli.
Palaa otsikoihin
