TekstiversioPå svenska | Sámás | Romani tšimbaha | Viittomakielellä | In English
Etusivulle
- + Tulosta sivu
Kotimaisten kielten keskus
 

Vienankarjala

Suomalaisten on helpointa ymmärtää Karjalan tasavallan pohjoisosassa  puhuttavia vienalaismurteita (karjalan pohjoisia murteita), joihin pohjautuu vienankarjalan kirjakieli. Myös Suomessa on puhuttu vienalaismurteita vanhastaan, ja muutamat Kainuun vienalaiskylien asukkaat sekä vienankarjalaiset pakolaiset ja heidän jälkeläisensä taitavat murteita edelleen.



Vienankarjalan kirjakieltä

Vanhat ihmiset sanottih, jotta joučen on ihmisestä tullun. Jouččenet aina ollah parittain. Kun yksi ammuttanneh, ni toini pitälti itköy toistah. Vain joučen oli pyhä lintu. Sitä ei nikonsa ruohittu ampuo, siitä tulou riähkä. Jouččenet tullah meilä kevyällä ta syksyllä tuas lähetäh jälelläh suvipuoleh. Hyö lennetäh suurissa parviloissa. Silloin kun hyö lähettih, ni se oli merkki, jotta talvi on lässä. (Pekka Zaikov: Luemma vienankarjalaksi. Petroskoi 1995.) (Huom. nykykäytännön mukaisesti ns. suhuässiin on lisätty "hattu".)

Suomeksi:
Vanhat ihmiset sanoivat, että joutsen on syntynyt ihmisestä. Joutsenet ovat aina parittain. Jos yksi ammutaan, niin toinen itkee toista pitkään. Joutsenhan on pyhä lintu. Sitä ei koskaan uskallettu  ampua, se on synti. Joutsenet tulevat meille keväällä ja syksyllä ne taas lähtevät takaisin etelään. Ne lentävät suurissa parvissa. Silloin kun ne lähtivät, niin se merkitsi, että talvi on lähellä.

Vienankarjalan murretta

(sananparret Karjalan kielen verkkosanakirjasta)
Kun rokka šuum polttau, ka vieläi maituo varajat. (Kontokki)

Kun’i om pyyvyš pyytämäššä šin’i om miel’i toivomašša. (Jyskyjärvi)

Huolekš‿on hyvä hepońi hyväm miehen tanhuošša, katomukšekš‿on vaimo kauńis kainum miehen kainalošša (sp.). (Uhtua)
Katso myös: http://www.karjalansivistysseura.fi/main.php?page_id=34

Päivitetty 13.6.2013

 
Poutapilvi web design Oy