Suomen ruotsalaismurteiden sanakirja
Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjassa (Ordbok över Finlands svenska folkmål) selvitetään kattavasti Pohjanmaan, Turunmaan, Ahvenanmaan ja Uudenmaan ruotsalaismurteiden sanasto. Sanakirjasta on ilmestynyt neljä osaa, joissa on käsitelty noin 65 000 sanaa. Kolme osaa on vielä tulossa.
Sanakirjan esityöt aloitettiin vuonna 1927, kun Folkmålskommissionen ja Svenska litteratursällskapetin kansankulttuurin arkisto alkoivat yhteistyössä kerätä ja järjestää kattavaa murreaineistoa sanahakemistoksi, joka voisi muodostaa sanakirjalle perustan. Hakemistossa on nykyisin runsaan miljoonan arkistokortin verran tietoa suomenruotsalaisista murresanoista.
Suuri osa Suomen ruotsalaismurteiden sanastosta oli tutkimuksen ulottuvilla jo ennen sanakirjahankkeen aloittamista Herman Vendellin ja V. E. V. Wessmanin murresanakirjojen ansiosta. Näissä 1900-luvun alun sanakirjoissa tukeuduttiin kuitenkin suhteellisen pieneen aineistoon, ja ne sisälsivät vain osan murteiden sanastosta.
Murrearkisto sai 1930-luvulla jatkuvasti aineistoa, joka merkittävyydeltään ja kattavuudeltaan voitti selvästi sen, joka oli ollut Vendellin ja Wessmanin käytettävissä. Jo 1940-luvulla tuli ajankohtaiseksi ajatus kattavasta Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjasta.
Sanakirjatyö alkoi vuonna 1959; päätoimittajana oli professori Olav Ahlbäck. Vuonna 1976 sanakirjahanke siirrettiin Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen, jossa sanakirjaa toimitetaan ruotsin kielen osastossa. Ensimmäinen 208-sivuinen vihko ilmestyi 1976, ja sitä seurasi viisi vihkoa muutaman vuoden välein vuoteen 1991 saakka. Vihkot koottiin niteiksi: I nide A–E 1982 ja II nide F–HU 1992. Kahden ensimmäisen niteen (vihkojen 1–6) päätoimittajina olivat Olav Ahlbäck ja Peter Slotte; III:n ja IV:n niteen päätoimittajana on ollut Peter Slotte.
1990-luvun alkuun saakka ilmestyminen eteni vihkoittain. Nykyisin sanakirja ilmestyy noin 624-sivuisina niteinä. Jokaisessa sanakirjan niteessä käsitellään noin 16 000–17 000 sanaa. Vuonna 2000 ilmestynyt sanakirjan III nide kattaa aakkosvälin HY–KYSS. IV nide, aakkosväliltään KYSSA–OCH on ilmestynyt 2007. Runsaat 50 000 on tämän jälkeen toimitettavana. Seuraavien niteiden valmistelu on edennyt jo pitkälle.
Yhteensä kymmenkunta toimittajaa on ollut vuosien varrella työssä mukana laatimassa sanakirja-artikkeleita kootun aineiston pohjalta. Sana-artikkelit on järjestetty aakkosellisesti. Sanojen merkitykset esitetään perusteellisesti muun muassa etnologisten selitysten avulla. Lisäksi sanastoa havainnollistetaan lukuisten autenttisten kielennäytteiden avulla. Pääpiirteissään sanakirja noudattaa samoja periaatteita kuin Ruotsin akatemian suuri historiallinen sanakirja Ordbok över svenska språket. Toimitusperiaatteista ja murresanakirjan vaiheista on perusteellisempi selvitys ensimmäisen osan johdannossa.
Tuoreimmat julkaistut niteet perustuvat Olav Ahlbäckin, Susanne Bergströmin, Ann-Marie Ivarsin, Per Henrik Solstrandin, Helena Solstrand-Pippingin, Peter Slotten ja Carola Åkerlundin alustavaan käsikirjoitukseen. Vaadituista toimista käsikirjoituksen muokkaamiseksi, täydentämiseksi ja puhtaaksikirjoittamiseksi painamista varten ovat huolehtineet viime niteiden osalta päätoimittaja Peter Slotte, toimitussihteeri Susanne Bergström sekä toimittajat Carola Åkerlund ja Caroline Sandström. Therese Leinonen ja Lisa Södergård ovat olleet sijaisina mukana toimitustyössä.
Kustantaja on nykyään Svenska litteratursällskapet i Finland.
Kartta Suomen pitäjistä ja suomenruotsin murrealueista
Kartta sanakirjassa käytetystä murrealuejaosta
Esimerkkisivu Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjasta
