TekstiversioPå svenska | Sámás | Romani tšimbaha | Viittomakielellä | In English
Etusivulle
- + Tulosta sivu
Kotimaisten kielten keskus
 

Valmistuneita tutkimuksia


Huumo, Katja & Laitinen, Lea & Paloposki, Outi (toim.) 2004: Yhteistä kieltä tekemässä. Näkökulmia suomen kirjakielen kehitykseen 1800-luvulla. SKST 979. Helsinki: SKS.

Kolehmainen, Taru 2005: Kohti yleishyvää kieltä. Yleiskielen historiaa. Kielikello 4/2005, s. 5–11.

Kolehmainen, Taru 2007: Virsikirjan suomennoshistoriaa.  Teoksessa  H. K. Riikonen, Urpo Kovala, Pekka Kujamäki ja Outi Paloposki (toim.): Suomennoskirjallisuuden historia 1, s. 69–81. SKST 1112. Helsinki: SKS.

Laitinen, Lea 2002: From logophoric pronoun to discourse particle: A case study of Finnish and Saami. Teoksessa Ilse Wischer & Gabriele Diewald (toim.), New Reflections on grammaticalization, s. 327–344. Amsterdam/Philadelphia: John Benjamins.

Laitinen, Lea 2004: Kieltosana ja kieletär. Yhden kielikiistan kulku ja ideologiat. Teoksessa Huumo, Laitinen & Paloposki (toim.), Yhteistä kieltä tekemässä, s. 177–222.

Lauerma, Petri 2001: Klaus Kemelli ja varhaisnykysuomen unohdetut uudistajat. Virittäjä 4/2001, s. 561–579.

Lauerma, Petri 2004a: Aluemurre vai murteiden yhdistelmä – keskustelu kirjakielen perustasta 1800-luvun alkupuolella. Teoksessa Huumo, Laitinen & Paloposki (toim.), Yhteistä kieltä tekemässä, s. 136–176.

Lauerma, Petri 2004b: Arkkirunoilija Carl Borg – 1800-luvun kirjakielen varhainen uudistaja. Kielikello 3/2004, s. 18–22.

Lauerma, Petri 2005: Gustaf Renvall suomen kirjakielen standardoijana. Sananjalka 47, s. 119–157.

Lauerma, Petri 2006: Kolmen heränneen kielivalintoja. Teoksessa  Taru Nordlund, Tiina Onikki-Rantajääskö ja Toni Suutari (toim.), Kohtauspaikkana kieli: näkökulmia persoonaan, muutoksiin ja valintoihin, s. 367–385.

Lauerma, Petri 2007: Vieraiden grafeemien väistyminen varhaisnykysuomesta etenkin Jakob Johan Malmbergin tuotannon valossa. Virittäjä 3/2007, s. 322–345.

Lauerma, Petri 2008a: Paavo Ruotsalaisen kirjeiden kielestä. Sananjalka 50, s. 73–86.

Lauerma, Petri 2008b: Varhaisnykysuomen morfologinen etääntyminen vanhasta kirjasuomesta etenkin Jakob Johan Malmbergin tuotannon valossa. Virittäjä 3/2008, s. 355–381.

Lauerma, Petri 2009: Aleksis Kivi - kirjailija kahden kielikauden välillä. Teoksessa Jaakko Yli-Paavola & Pekka Laaksonen (toim.), Tulinuija. Aleksis Kiven Seuran albumi, s. 132–142. SKST 1246. Helsinki : SKS.

Lauerma, Petri 2010: Nummisuutarit Kiven kielen kuvastajana.  Teoksessa Jyrki Nummi, Sakari Katajamäki, Ossi Kokko & Petri Lauerma (toim.), Nummisuutarit. Kriittinen editio. SKST 1284, s. 121–128. Helsinki: SKS.

Nordlund, Taru 2004: Arat taimet ja ankarat puutarhurit – 1800-luvun lopun kielikeskustelun metaforat ja kieli-ideologiat. Teoksessa Huumo, Laitinen & Paloposki (toim.), Yhteistä kieltä tekemässä, s. 286–322.

Nordlund, Taru, Tiina Onikki-Rantajääskö & Toni Suutari (toim.) 2006: Kohtauspaikkana kieli: näkökulmia persoonaan, muutoksiin ja valintoihin. SKST 1078. Helsinki: SKS.

Paikkala, Sirkka 2004a: Se tavallinen Virtanen. Suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921. SKST 959. Helsinki: SKS.

Paikkala, Sirkka 2004b: Kotoista vai kansainvälistä? Keskustelu ulkomaisista nimistä 1800-luvun lehdistössä. Teoksessa Huumo, Laitinen & Paloposki (toim.), Yhteistä kieltä tekemässä, s. 73–135.

Paikkala, Sirkka 2006: Aamu Rusko ja Pylwäs Wankka. Etunimikeskustelua 1800-luvun jälkipuoliskolta. Teoksessa  Taru Nordlund, Tiina Onikki-Rantajääskö ja Toni Suutari (toim.), Kohtauspaikkana kieli: näkökulmia persoonaan, muutoksiin ja valintoihin, s. 314–339.

Paikkala, Sirkka 2007a: Exonyms or endonyms. How the ortographical norms of foreign place names became established in Finnish in the 19th century. Teoksessa Jordan, Peter – Adamic Orozen Milan – Woodman, Paul (toim.), Exonyms and the International Standardisation of Geographical Names, s. 165–183.

Paikkala, Sirkka 2007b: Namnens rätt: att vara namn. Debatt om stavningen av utländska namn i finskan. Namn og nemne. Tidskrift for norsk namnegransking, 2006, s. 49–58.

Paloposki, Outi 2003: 1800-luvun Tuhat ja yksi yötä suomalaisittain. Sananjalka 45, s. 140–162.

Paloposki, Outi 2004: Suomennokset – oma lajinsa? Teoksessa T. Lahdelma ym. (toim.), Laji, tekijä, instituutio, s. 221–233. Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirja 56. Helsinki: SKS.

Paloposki, Outi 2005: Käännössuomen synty. Teoksessa Anna Mauranen & Jarmo H. Jantunen (toim.), Käännössuomeksi. Tutkimuksia suomennosten kielestä. Tampere Studies in Language, Translation and Culture n:o 1, s. 15–31. Tampere: Tampere University Press.
   
Punttila, Matti & Issakainen, Touko 2003: Kalevala, kansanrunous ja kirjakieli. Virittäjä, s. 226–245.

Päivitetty 27.9.2011

 
Poutapilvi web design Oy