Nimistönhuolto
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa huolletaan suomen, ruotsin ja saamen kieltä sekä suomalaista viittomakieltä ja romanikieltä. Nimistönhuolto on osa kielenhuoltoa, ja nimistönhuollon asiantuntijaeliminä toimivat tutkimuskeskuksen asetuksen mukaan näiden kielten lautakunnat. Lautakuntien tehtävänä on päättää nimistön käyttöä koskevista periaatteellisista tai yleisluonteisista suosituksista.
Nimistönhuollon tavoitteena on
- paikannimiperinteen vaaliminen ja kotimaisen nimikäytännön tunnetuksi tekeminen
- uusien paikannimien ja erilliskohteiden nimien luominen toimiviksi ja perinteisten veroisiksi niin kaupunkien ja taajamien kaava-alueilla kuin maaseudulla
- etu- ja sukunimijärjestelmien toimivuus niin, että siinä toteutuvat kotimaisen henkilönnimikäytännön ja nimilain vaatimukset
- maahan tulleiden vieraskielisten henkilönnimien toimivuus sopusoinnussa nimilainsäädännön ja oman nimijärjestelmämme kanssa
- virastojen, laitosten, yritysten, yhdistysten, tuotemerkkien yms. nimien valintaan ja käyttöön vaikuttaminen
- ulkomaiden paikannimien oikea ja mahdollisimman selkeä käyttö ottaen huomioon maassamme vakiintunut käytäntö ja kansainvälisesti hyväksytyt nimien käsittelyä koskevat periaatteet.
Jokapäiväisessä kirjoituksessa ja puheessa tarvitaan jatkuvasti myös ulkomaisia henkilön-, paikan-, tuote-, yritys- ja muita nimiä. Monien kielten äänteistö ja kirjaimisto ei helposti taivu suomen kielen mukaiseksi. Yhdessä eri kielten asiantuntijoiden kanssa nimistönhuoltajat antavat tietoa myös siitä, miten ulkomaisia nimiä käytetään suomalaisessa kontekstissa.
Nimistönhuollon onnistuminen edellyttää yhteistyötä kotimaisten virastojen, laitosten, joukkoviestinten, naapurimaiden ja YK:n paikannimiasiantuntijaelimen (UNGEGN) kanssa.
