Mikä on murre?

Murteet ovat kielen alueellisia muotoja. Murteet ovat syntyneet aikana, jolloin suuri osa ihmisistä eli ja työskenteli koko ikänsä samassa kylässä tai pitäjässä. Näin jokaiselle alueellisesti määräytyneelle yhteisölle muodostui omanlaisensa kielimuoto.

Nyky-yhteiskunnassa murre-erot ovat tasoittuneet muun muassa väestön liikkuvuuden ja tehokkaan tiedonvälityksen vuoksi. Perinteisten murteiden on ennustettu vähitellen katoavan, mutta näin ei ole käynyt. Viime vuosina murteiden arvostus on jopa noussut, ja murteita käytetään monissa tilanteissa identiteetin korostamiseksi. Lisäksi murteiden rinnalle on kehittynyt monenlaisia ikään, ammattiin, tilanteen muodollisuuteen ja muihin muuttujiin sidoksissa olevia kielimuotoja. Kielenkäytön sopeuttaminen eri puhetilanteisiin sopivaksi on osa nykypäivän kielitaitoa.

Suomen murteet

Kotuksessa on laajat murrekokoelmat. Suomen murteiden sana-arkistoon kerätty 1900-luvun alusta alkaen miljoonia sanatietoja ja sananparsia. Sana-arkiston kokoelmien perusteella toimitetaan Suomen murteiden sanakirjaa. Suomen kielen nauhoitearkistoon on puolestaan tallennettu vuodesta 1959 alkaen murreäänitteitä lähes jokaisesta Suomen pitäjästä.

Suomen sukukielten murteet

Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kieltä: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Saamelaiskielten ja muiden suomen sukukielten murreäänitteitä on tallennettu Suomen kielen nauhoitearkiston kokoelmiin. Karjalan kielestä ja mordvan kielestä on tehty laaja murresanakirja. Lisäksi tekeillä ovat marin eli tšeremissin ja mansin eli vogulin sanakirjat. Vepsästä on sähköinen sanasto ja murresanakokoelma.

 

Suomenruotsin murteet

Suomenruotsalaiset murteet kuuluvat itäruotsalaisiin murteisiin, ja niissä on säilynyt useita piirteitä, joita Ruotsissa tavataan ainoastaan perifeerisissä, etenkin pohjoisissa murteissa. Lähes puolet suomenruotsalaisista puhuu äidinkielenään jotain murretta. Suomenruotsin murteet jaotellaan puhuma-alueittain Pohjanmaan, Ahvenanmaan, Turunmaan ja Uudenmaan murteisiin. Suomenruotsin murteista on tekeillä sanakirja.

Romanikielen murteet

Romani on ainoa indoarjalaisista kielistä, jota on keskiajalta lähtien puhuttu yksinomaan Euroopassa. Kieli jakautuu useisiin murteisiin; laajimmin puhutaan niin sanottuja valakialaisia murteita. Suomen romanikieli kuuluu pohjoisten murteiden luoteiseen ryhmään, jonka historiallisen keskuksen muodostavat Euroopan saksankieliset alueet. Kotuksessa toimitetussa romanikielen sanakirjassa on otettu huomioon Suomessa puhuttavan romanin paikalliset variaatiot.

Suomen viittomakielten murteet

Suomessa käytetään kahta viittomakieltä: suomalaista ja suomenruotsalaista. Kummankin yhteisenä perustana on ruotsalainen viittomakieli. Vuosien saatossa erityisesti suomalainen viittomakieli on eriytynyt ruotsalaisesta viittomakielestä sen verran, että kielten käyttäjät eivät enää aivan helposti ymmärrä toisiaan. Suomen viittomakielissä on myös alueellisia murteita ja runsaasti muuta variaatiota. Samaa viittomakieltä äidinkielenään käyttävät kuitenkin ymmärtävät toisiaan varsin hyvin.