Vuosikymmen EU-suomea -seminaari Tieteiden talossa

Seminaarin aluksi pohti Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja Teija Tiilikainen sitä, kuinka EU:n erikoislaatuisuus heijastuu unionin kielenkäyttöön. Komission käännöspääosaston johtaja Juhani Lönnroth puhui kääntämisestä instituution näkökulmasta. Lehtori Kaisa Koskinen Tampereen yliopistosta toi kuuluviin tutkimiensa rivikääntäjien äänen.

Ylitarkastaja Kari Rouvinen sisäministeriöstä kommentoi puolestaan EU-tekstejä käyttäjän eli suomalaisen viranomaisen näkökulmasta.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erikoistutkija Aino Piehl vertaili suomenkielisten direktiivien ja suomalaisten täytäntöönpanolakien kieltä keskenään.

Lopuksi Kotuksen tutkija Inkaliisa Vihonen suuntasi katseet eteenpäin: Kotuksen johdolla on valmisteltu Oman kielen vuosikymmen -aloitetta, jolla myös kunnioitetaan suomen kielen kääntäjien esi-isän Agricolan 450-vuotismuistoa.

Aloitteella pyritään unionin alkutekstien selkeyttämiseen ja myös kannustamaan oman kielen käyttöön unionissa. Sama päämäärä on myös Kotuksen Vuosikymmen EU-suomea -raportilla, jossa yhteistyön merkitys EU-suomen kehittymiselle on haluttu nostaa sille kuuluvaan arvoon.