Kielen historia

Kotuksessa kielen historiallista näkökulmaa edustaa lähinnä vanhan  kirjasuomen, 1800-luvun kirjakielen ja saamelaiskielten sanojen alkuperän tutkimus. 

Vanhan kirjasuomen tutkimusaineistona ovat suomeksi julkaistut painotuotteet ja yhtenäiset suomenkieliset käsikirjoitukset 1500-luvulta Mikael Agricolasta noin vuoteen 1810. Aineisto koostuu suurimmalta osaltaan uskonnollisesta kirjallisuudesta ja lakiteksteistä; kirjoa ajan kielenkäyttöön tuovat mm. almanakka- ja sanomalehtitekstit sekä tilapäärunous. Käynnissä on vanhan kirjasuomen aineistoihin perustuva laaja sanakirjahanke Vanhan kirjasuomen sanakirja.

Vanhan kirjasuomen ja nykysuomen väliseltä ajanjaksolta on Kotuksessa koostettu laajaa sähköistä tekstikorpusta. Tässä ns. 1800-korpuksessa on eri alojen suomenkielisiä teoksia, vanhimpien aikakaus- ja sanomalehtien vuosikertoja ja artikkeleita sekä myös keskeisiä sanakirjoja ja sanastoja etenkin 1810–1880-luvuilta. Kotuksessa tehdyssä tutkimuksessa on selvitetty etenkin suomen kirjakielen vakiintumista lähelle nykyistä muotoaan ja tehtäviään 1800-luvun aikana.

Saamelaiskielten sanojen alkuperän selvittämiseksi on perustettu tietokanta Álgu, jonka avulla laaditaan pohjoissaamen etymologinen  sanakirja.