Suomen ruotsinkieliset kuntien nimet

Valtioneuvoston päätös kuntien ruotsin- ja kaksikielisyydestä 19.12.2002 koskee vuosia 2003–2012.

Kunnalla voi olla sekä suomen- että ruotsinkielinen nimi, vaikka kunta ei olisikaan kaksikielinen. Kielilain nojalla kunnat jaetaan yksikielisiin suomen- tai ruotsinkielisiin kuntiin ja kaksikielisiin kuntiin, joissa enemmistökielenä on suomi tai ruotsi. Kunta on yksikielinen, jos sen asukkaat ovat samankielisiä tai jos siinä asuvia toiskielisiä on vähemmän kuin 8 %. Kunta on kaksikielinen, jos toiskielisiä on 8 % tai vähintään 3 000 henkeä. Kaksikielistä kuntaa ei saa määrätä yksikieliseksi, ellei toiskielisten määrä ole vähentynyt 6 %:iin tai sitä pienemmäksi.

Kaksikieliset kunnat, joissa enemmistökieli on suomi

Espoo – Esbo
Hanko – Hangö
Helsinki – Helsingfors
Vantaa – Vanda
Kaskinen – Kaskö
Kauniainen – Grankulla
Kirkkonummi – Kyrkslätt
Kokkola – Karleby
Lapinjärvi – Lappträsk
Loviisa – Lovisa
Lohja – Lojo
Myrskylä – Mörskom
Pyhtää – Pyttis
Porvoo – Borgå
Sipoo – Sibbo
Siuntio – Sjundeå
Turku – Åbo
Vaasa – Vasa

Kaksikieliset kunnat, joissa enemmistökieli on ruotsi

Ingå – Inkoo
Kimitoön – Kemiönsaari
Kristinestad – Kristiinankaupunki
Kronoby – Kruunupyy
Malax – Maalahti
Korsholm – Mustasaari
Pargas – Parainen
Jakobstad – Pietarsaari
Pedersöre – Pedersören kunta
Raseborg – Raasepori
Nykarleby – Uusikaarlepyy
Vörå – Vöyri

Yksikieliset ruotsinkieliset kunnat

Brändö
Eckerö
Finström
Föglö
Geta
Hammarland
Jomala
Korsnäs
Kumlinge
Kökar
Lemland
Lumparland
Larsmo – Luoto
Mariehamn – Maarianhamina
Närpes – Närpiö
Saltvik
Sottunga
Sund
Vårdö

Yksikieliset suomenkieliset kunnat, joille vahvistettu myös ruotsinkielinen nimi

Enontekiö – Enontekis
Eurajoki – Euraåminne
Hailuoto – Karlö
Hamina – Fredrikshamn
Hyvinkää – Hyvinge
Hämeenkyrö – Tavastkyro
Hämeenlinna – Tavastehus
Iisalmi – Idensalmi
Ikaalinen – Ikalis
Ilomantsi – Ilomants
Inari – Enare
Isojoki – Storå
Isokyrö – Storkyro
Jokioinen – Jockis
Joroinen – Jorois
Järvenpää – Träskända
Kaarina – S:t Karins
Kajaani – Kajana
Karijoki – Bötom
Karkkila – Högfors
Kaustinen – Kaustby
Kerava – Kervo
Kokemäki – Kumo
Kustavi – Gustavs
Köyliö – Kjulo
Lahti – Lahtis
Laihia – Laihela
Lappeenranta – Villmanstrand
Lapua – Lappo
Lieto – Lundo
Liminka – Limingo
Merikarvia – Sastmola
Mikkeli – S:t Michel
Naantali – Nådendal
Nousiainen – Nousis
Oulu – Uleåborg
Paimio – Pemar
Pirkkala – Birkala
Pomarkku – Påmark
Pori – Björneborg
Pornainen – Borgnäs
Raahe – Brahestad
Raisio – Reso
Rauma – Raumo
Sauvo – Sagu
Savonlinna – Nyslott
Taivassalo – Tövsala
Tampere – Tammerfors
Teuva – Östermark
Tornio – Torneå
Tuusula – Tusby
Ulvila – Ulvsby
Uusikaupunki – Nystad
Veteli – Vetil
Vihti – Vichtis
Virrat – Virdois
Ylitornio – Övertorneå
Ähtäri – Etseri

Historiallisia ruotsinkielisiä nimiä

Kuntien virallisesti vahvistettujen nimien lisäksi on perinteisiä, vanhastaan tunnettuja ruotsinkielisiä nimiä, joita voi käyttää esimerkiksi historiallisissa ruotsinkielisissä teksteissä, mm. Vemo (Vehmaa), Virmo (Mynämäki).