Virkakielityöryhmä kutsuu kansalaisia parantamaan virkakieltä
Virkakielityöryhmä haluaa kuulla, miten suomalaiset neuvoisivat viranomaisia ilmaisemaan itseään paremmin. Voit ehdottaa omien asiointikokemustesi pohjalta parannuksia viranomaisten kirjoittamiseen. Yhtä lailla sinulla on mahdollisuus esittää esimerkkejä onnistuneesta viranomaisviestinnästä. Ehdotuksia voi tehdä myös ruotsiksi.Kotimaisten kielten keskus etsii kielipolitiikan koordinaattorin ja virkakielen huoltajan sijaista
Kotimaisten
kielten keskuksessa on haettavana kielipolitiikan koordinaattorin ja
virkakielen huoltajan sijaisuus 1.9.2013–31.7.2014. Hakuaika päättyy
9.8.2013.
Tehtävää voi hakea Heli-työnhakupalvelussa (www.valtiolle.fi > avoimet tehtävät > työavain 600-160-13).
Paikallissijakysely: aurinkovoide poistetaan mieluummin iholta kuin ihosta
Vastaajat saivat täydentää lauseita mielestään luontevimmalla vaihtoehdolla, kuten Onneksi kaikki on tallessa muistitikulla/muistitikussa taikka Kankaaseen/kankaalle on painettu värikkäitä kuvioita.
Kyselyn tekijä, kouluttaja ja kielenhuoltaja Elina Heikkilä kertoo, että paikallissijakyselyssä ei haettu oikein–väärin-vastauksia vaan kaikki vastaukset olivat yhtä oikein. Tavoitteena oli saada tietoa kielenkäyttäjien valinnoista.
Yksimielisyys yllätti
Heikkilän mukaan kyselyn tulokset olivat pääpiirteissään sellaisia kuin hän odottikin, mutta joistakin asioista vastaajat olivat yllättävän yksimielisiä. Lähes 97 prosenttia vastaajista piti muotoilua Poista aurinkovoide iholta huolellisesti loogisempana kuin ihosta-vaihtoehtoa.
Ihosta tuntui vastaajista omituiselta. Eräs vastaaja perusteli valintaansa sillä, että jos voide on jo imeytynyt ihoon, ”ei sitä enää sieltä pois saa”. Muutenkin vastaajat olivat usein yksimielisesti vain toisen vaihtoehdon kannalla.
”Esimerkiksi sähköisten tiedostojen tallentamisen yhteydessä vastaajat pitivät luontevana muotoilua tiedot ovat tallessa muistitikulla”, mainitsee Heikkilä.
Joissakin tapauksissa toki kannatusta saivat melko tasaisesti molemmat muodot. Tällainen lause oli Täytyy ladata lisää kautta matkakorttiin/matkakortille. Molempia muotoja piti luontevina noin 14 prosenttia, muotoa kortille 44 prosenttia ja ilmaisua korttiin 41 prosenttia vastaajista.
Toukokuussa vai toukokuulla?
Yksi vastaaja perusteli valintansa seuraavasti: ”Toukokuussa rajaa ajan mielestäni tarkemmin. Silloin on kyseessä jokin toukokuun päivä. Toukokuulla antaa vähän pelivaraa. Oikeudenkäynti voisi olla myös huhtikuun loppupäivinä tai kesäkuun alkupäivinä.”
Aineistoa kielenkäytön oppaaseen
Kielitoimiston kyselyn vastauksia hyödynnetään tausta-aineistona Kielitoimiston tulevassa oppaassa, jossa käydään läpi vaihtelunalaisia kielenpiirteitä.
Koska tavoitteena oli saada tietoa kielenkäyttäjien valinnoista, vastaajilta pyydettiin myös perusteluja ja selityksiä: Kun molemmat vaihtoehdot tuntuvat mahdollisilta, merkitsevätkö ne samaa vai onko niillä jokin merkitysero? Miten tilanne ja asiayhteys vaikuttavat sijamuodon valintaan?
Moni perustelikin valintansa, joten myös sanallisia vastauksia kertyi runsain määrin. Niistä kerrotaan loppuvuodesta Kielikello-lehdessä.
Lisää kysymyksiä ja vastauksia voi lukea täältä. PDF-kuvioissa esitetään kaikki 18 monivalintakysymystä vastausjakaumineen.
Teksti Minna Pyhälahti
Kuva Vesa Heikkinen: Näkyykö kukan varjo perhosen siivellä vai siivessä?
”Stadiässä” on arjen myytti? (20.6.2013)
Helsinkiläiseksi ässäksi, stadiässäksi ja
pissis-ässäksi kutsuttu terävä s näyttää olevan arjen myytti. Kielentutkijat
eivät nimittäin ole pystyneet osoittamaan, että helsinkiläisten puheessaan
tuottamat ässät poikkeaisivat muiden suomalaisten ässistä. Asiasta kertoo uusi Kielikello-lehti.
Kielikelloon kirjoittavan yliopistonlehtori Johanna Vaattovaaran mukaan Helsingin suomea -hankkeen tutkimukset todentavat, että ”helsinkiläinen s” on arjen myytti.
”Ideologinen konstruktio, joka ihmiselle voi olla tosi ilman, että piirteelle olisi selkeää vastinetta akustisessa, objektiivisessa todellisuudessa”, kirjoittaa Vaattovaara.
Kielteisiä asenteita
Vaattovaaran mukaan helsinkiläiseen puhekieleen kohdistuu yleisesti kielteisiä asenteita. ”Stadiässä” on yksi niistä ilmiöistä, joiden avulla helsinkiläisyyden olemusta kuvitellaan.
Asenteen juuret ovat syvällä historiassa. Vaattovaaran mukaan jäljet näyttävät johtavan 1800-luvulle Helsingin ruotsinkielisiin näyttelijättäriin. Heidän ”liian etiseen ässäänsä” kiinnitti huomiota ainakin kielimies E. N. Setälä Kotikielen Seurassa.
Myöhemmin tätä ”etistä ässää” on paheksuttu joissakin oikeakielisyys- ja puheoppaissa. Nykyään sihisevä ässä saatetaan esimerkiksi verkkokeskusteluissa yhdistää muun muassa iskelmätähtiin ja homoseksuaaleihin.
Moniääninen stadi
Helsinkiläisen puhekielen tutkimus on aiemmin keskittynyt lähinnä syntyperäisten, kantakaupungissa asuvien helsinkiläisten puheeseen. Helsingin suomea -tutkimushankkeessa lähtökohta on paljon laveampi.
Tutkittavana on kieli, jota kuulee 2000-luvun Helsingin keskustan kaduilla, lähiöiden ostareilla, koulujen pihoilla, raitiovaunuissa ja metroissa, kuvailee hanketta esittelevä tohtorikoulutettava Anu Rouhikoski Kielikellossa.
Hankkeessa on tekeillä kirja, jossa pääsevät ääneen niin paljasjalkaiset stadilaiset, maalta tulleet junantuomat kuin maahanmuuttajataustaiset nuoretkin. Stadin kielellistä kirjoa tutkivat lingvistit painottavat, että helsinkiläisyys ei ole pelkästään alueellinen käsite – helsinkiläisyys on myös sosiaalinen käsite.
Kirjan Helsingissä puhuttavat suomet on määrä ilmestyä alkuvuonna 2014. Teos yhdistelee useita kielitieteellisiä lähestymistapoja: muun muassa sosiolingvistiikkaa, keskustelunanalyysia, kieliasennetutkimusta ja etnografiaa.
Teksti Vesa Heikkinen
Kuva Kielikellon 2/2013 kansi
Uutta nimitietoa verkossa (17.6.2013)
Utrikes namnbok -kirjasta on ilmestynyt uusi painos, joka on vapaasti ladattavissa verkosta. Kirja sisältää muun muassa valtioiden ja EU-elinten nimiä sekä ruotsalaisviranomaisten ja -organisaatioiden nimiä ruotsin lisäksi kuudella muulla kielellä (englanti, saksa, ranska, espanja, suomi ja venäjä).
Kirjan julkaisija on Ruotsin Regeringskansliet.
Siirry julkaisun verkkosivulle
Suomen ruotsalaismurteiden sanakirja verkkoon
– Tavoitteena on, että laadukkaita sanakirjoja saadaan tulevaisuudessa verkkoon laajemminkin, kertoo Kotuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi.
Lue lisää
Siirry verkkosanakirjaan
Virkakieliryhmä kuuli asiantuntijoita (7.6.2013)
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama virkakielityöryhmä järjesti 7. kesäkuuta kuulemistilaisuuden. Ryhmä kuuli seitsemää asiantuntijaa, jotka valottivat virkakielen käyttöä eri näkökulmista.
Kelan asiakaspalvelua parannetaan uusin suosituksin (26.5.2013)
Tutkimusraportti Vuorovaikutus Kelan puhelinpalvelussa
esittelee hankkeen tuloksia ja antaa myös suosituksia siitä, miten
asiakasneuvojan tulisi puhelimessa toimia. Hankkeessa on tutkittu
neljääsataa Kelan valtakunnalliseen puhelinpalveluun soitettua puhelua.
Yleisesti ottaen asiointi sujuu hyvin. Lue lisää raportista.
Hanna Lappalaisen teksti Kelan puhelinpalvelu suurennuslasin alla
Kotus-blogissa.