Uusia latinaistuksia:

Bulgarian, ukrainan, valkovenäjän ja persian uudet suositukset

Elokuussa 2012 pidetty YK:n paikannimikonferenssi on hyväksynyt  bulgarian, ukrainan, valkovenäjän ja persian latinaistusta koskevat kansainväliset suositukset. Ne aiheuttavat muutoksia paikan- ja henkilönnimien aiempiin latinaistettuihin kirjoitusasuihin muun muassa kartoissa, tienviitoissa, henkilötodistuksissa ja tietokannoissa.

Kun Ukraina ja Valko-Venäjä kuuluivat vielä Neuvostoliittoon, venäjä oli koko maan virallinen kieli, ja nimetkin kirjoitettiin venäläisittäin ja latinaistettiin Neuvostoliiton ulkopuolella venäjän kielen latinaistamiskaavojen mukaan (Baltian nimiä ja Suomessa esim. Karjalan tasavallan suomenkielisiä nimiä lukuun ottamatta). Neuvostoliiton hajottua 1991 itsenäistyneet Ukraina ja Valko-Venäjä ottivat omat kielensä uusiksi virallisiksi kielikseen ja alkoivat kirjoittaa omia paikannimiään niiden mukaisesti. Samalla ne ryhtyivät kehittämään omiin kieliinsä perustuvia latinaistuksia.

Suomessa kyrillisten kirjainten latinaistukseen on standardi SFS 4900 Kyrillisten kirjainten translitterointi, slaavilaiset kielet (1998). Standardi ohjeistaa käyttämään suomalaista latinaistusta eli ns. kansallista kaavaa yleistajuiseksi tarkoitetussa viestinnässä, mm. lehdistössä, kirjallisuudessa ja kartastoissa. Suomalaisen latinaistuksen lisäksi esitetään myös ISO:n (International Organization for Standardization) kansainvälinen, ns. tieteellinen kaava, jonka käyttöalaa ovat tieteelliset tekstit. ISO:n kaava eroaa paikoin YK:ssa hyväksytyistä suosituksista: esim. ю on ISO:n translitterointikaavan – jossa kutakin äännettä vastaa vain yksi kirjain – mukaan û, YK-suosituksessa ju, ja щ on ISO:n mukaan ŝ, YK-suosituksen mukaan šč.

Bulgarian osalta Suomessa käytössä oleva standardi SFS 4900 eroaa bulgarian aiemmasta, YK:ssa 1977 hyväksytystä kansainvälisestä latinaistuksesta kahdessa kohtaa: kirjaimen ц vastine c on suomalaisessa kaavassa ts, ja kirjaimen ч vastine č vastaavasti tš. Ukrainalla ja valkovenäjällä ei standardin laatimiseen aikaan ollut omaa, YK:ssa hyväksyttyä latinaistusta.

Nyt tilanne on muuttunut: sekä ukrainan että valkovenäjän kehittämät ja käyttöön ottamat latinaistukset on hyväksytty YK:ssa kansainväliseen käyttöön, samoin bulgarian uusi latinaistus, joka korvaa vuoden 1977 YK-suosituksen.  Tämä tulee aiheuttamaan muutoksia niin kansainvälisiin karttoihin kuin muihinkin sellaisiin yhteyksiin, joissa käytetään kansainvälistä latinaistusta.

Uusien suositusten käyttöönotto merkitsee muutosta aiempaan niin meillä kuin muualla. Olisikin tarpeen käynnistää keskustelu siitä, miten uudet latinaistussuositukset otetaan Suomessa huomioon. Vastakkain ovat toisaalta kunkin maan oikeus päättää omista nimistään ja niiden kirjoitusasuista ja tähän periaatteeseen perustuvat YK:n suositukset nimikäytännön yhtenäistämiseksi ja tiedonkulun helpottamiseksi, ja toisaalta muiden maiden tarve kirjoittaa ulkomaisia nimiä oman äänteistönsä mukaisesti.

Uudet latinaistussuositukset eivät koske suomeen vakiintuneita eksonyymejä eli sovinnaisia paikannimiä, kuten Kiova, Krim ja Valko-Venäjä.

Ukrainan, Valko-Venäjän ja Bulgarian uudet latinaistussuositukset on koottu pdf-taulukoiksi (ukraina, bulgaria, valkovenäjä). Niihin liittyy Sirkka Paikkalan taustoittava kirjoitus Kielikellossa 4/2012.