Kiinan ääntämisohjeita
Oikea
ääntäminen on tärkeää kiinan kielessä, sillä tavun voi ääntää
yleiskielessä neljällä–viidellä eri toonilla eli sävelkorolla, ja tavun
sävelkorko vaikuttaa tavun merkitykseen. Tavallisesti sävelkorko voi
olla tasainen, nouseva, laskeva-nouseva tai laskeva. Esimerkiksi
tasaisesti äännetty nī tarkoittaa ’tyttöä’, nouseva ní ’villakangasta’, laskeva ja nouseva nǐ ’sinua’ ja laskeva nì
’kyllästymistä’. Erilaiset toonit ovat suomalaisellekin tuttuja, sillä
käytämme nousevia ja laskevia sävelkorkoja myös omassa kielessämme –
tosin suomen kielessä sävelkorko ei muuta sanan merkitystä.Konsonantit
Pinyin-järjestelmän avulla länsimaistettujen sanojen konsonanttien ääntämisessä perussääntö on, että monet alkukonsonantit ääntyvät lähes samoin kuin englannissa. Osa konsonanteista on aspiroitunut, eli niitä äännettäessä kuuluu h:n kaltainen loppuhenkäys. Konsonantit f, l, m ja n ääntyvät samoin kuin suomessa.
Konsonanttien ääntämisohjeita
| b [p] | Beijing [peidsing] | |||
| d [t] | Da [ta] | |||
| g [k] | Guo [kuo] | |||
| p, t, k | Konsonantit p, t ja k ääntyvät samoin kuin englannin kielessä (konsonantin lopussa on h:mainen loppuhenkäys). | |||
| p [p] | Pei [pei] | |||
| t [t] | Tai [tai] | |||
| k [k] | Kong [kung] | |||
| z [ts] | Zemin [tsemin] | |||
| zh [tš] | Zhang [tšang] | |||
| c [ts] | Äännettäessä kuuluu loppuhenkäys, Ceng [tseng], siis aspiroitunut ts. | |||
| ch [tš] | Äännettäessä kuuluu loppuhenkäys Chong [tšung]. | |||
| s [s] | Äännettäessä kieli on etuhampaiden takana, Sun [sun]. | |||
| x [s] | Konsonantti x ääntyy liudentuneena, äännettäessä kielen selkä on lähellä kitalakea, Xianggang [siangkang]. | |||
| sh [š] | Shanghai [šanghai] | |||
| h [h] | Konsonantti h ääntyy vahvasti aspiroituneena aivan kuin saksan ach-äänne, Huangshi [huangši]. | |||
| j [ts] | Konsonantti j ääntyy liudentuneena ja vokaali a ä:mäisenä, Jiangxi [tsiangsi]. | |||
| q [ts] | Konsonantti q ääntyy liudentuneena ja äännettäessä kuuluu myös voimakas loppuhenkäys, Qin [tsin], siis liudentunut, aspiroitunut ts. | |||
| r | Konsonantti r ääntyy tavun lopussa kuin englannin r, Wu’er [wuu-er]. Muutoin r ääntyy kuin soinnillinen z. | |||
| y [j] | Yang [jang] | |||
| w | Konsonantti w ääntyy kuten englannin w, Wang [wang]. |
Vokaalit
Vokaalien ääntämisohjeita
| a [a] | Poikkeuksia ovat tavut -ian, yuan, xuan, juan ja quan, joissa a ääntyy ä:mäisenä. | |||
| e [e] | Poikkeuksia ovat tavut -e, -en, wen, -eng, weng ja er, joissa e ääntyy ö:mäisenä. | |||
| o [o] | Poikkeuksia ovat tavut -ong ja -iong, joissa o ääntyy [u]. | |||
| u [u] | Jos u:ta edeltää y-, x-, j- tai q-kirjain, ääntyy u [y]. | |||
| ü [y] | ||||
| i [i] | Tavuissa si, zi ja ci vokaali i ääntyy y:mäisenä ja tavuissa shi, zhi, chi ja ri ö:mäisenä. |
Realistinen tavoite voi olla ymmärrettävä ääntämys. Teknisten vaikeuksien vuoksi kansainvälisissä yhteyksissä ei nimissä tavallisesti ole käytetty sävelkoron merkkejä osoittamassa oikeaa toonia. Jos sävelkorko kuitenkin on merkitty, aksenttimerkki sijaitsee tavun päävokaalin päällä. Suomenkielisessä tekstissä sävelkorkoa ei tarvitse merkitä.
Ohjeet perustuvat Elina Wihurin artikkeliin Kiina-ilmiö: Peking vai Beijing? Juan vai yuan? (Kielikello 3/2006).
Ks. Kiinalaiset nimet.