Lyhenteet

Lyhenteet säästävät tilaa. Eräitä lyhenteitä käytetään jopa tavallisemmin kuin kokonaista sanaa tai sanaliittoa:

Kannattaa kuitenkin harkita, onko lyhenne lukijalle ymmärrettävä ja säästääkö sen käyttö todella tilaa. Jos käyttää muita kuin yleisesti tunnettuja lyhenteitä, ne on syytä selittää ensimmäisen esiintymän yhteydessä. Tässä luvussa esimerkkeinä käytetyt lyhenteet selitetään lyhenneluettelossa.

Lyhennetyypit

Lyhennetyyppi:			Esimerkkejä:
Loppulyhenteet, joissa sana on katkaistu ennen loppua			esim. (esimerkiksi), puh. (puhelinnumero), Kesk. (Suomen Keskusta), v (vuosi, vuotta
Koostelyhenteet, joissa on kirjaimia sanan, yhdyssanan tai sanaliiton osista			ks., UM, jne., KuPS
Sisälyhenteet, joissa sanansisältä on jätetty kirjaimia pois, mutta sanan loppu on mukana			nro, tri, Tre
Lyhennesanat (lyhenteen voi lausua sanana)			Kela, Akava, Unicef, ILO, luomu
Merkit			§, €, %

 
Lyhennesanat ovat kuin tavallisia sanoja (mahdollista isokirjaimisuutta lukuun ottamatta), ja muita lyhenteitä taas koskevat omat merkintätapansa.

Huom. Yksinkertaisuuden vuoksi myös tunnuksia nimitetään tässä kirjassa lyhenteiksi (esim. mittayksiköiden tunnuksia mm ja kg).
Eräänlaisina lyhenteinä voi pitää myös merkkejä.

Lyhenteen muoto

Piste vai ei?

Pistettä ei käytetä seuraavissa tapauksissa.

• Mittayksiköiden lyhenteissä, ei myöskään SI-järjestelmään kuulumattomissa lyhenteissä:

• Kirjaimittain luettavissa isokirjainlyhenteissä sekä niiden mahdollisissa pienikirjaimisissa rinnakkaisasuissa:

Kuitenkin etunimien alkukirjainlyhenteisiin piste merkitään. Pisteen jälkeen tulee tyhjä väli:

Yhdysnimien lyhenteissä ei ole tyhjää väliä:

Etu- ja sukunimen alkukirjainlyhenteen voi kirjoittaa pisteellisenä tai pisteettömänä. Pisteen jälkeen tulee tyhjä väli:

• Lyhenteissä, joissa sanan loppu on mukana (sisälyhenteet):

Poikkeuksena ovat lainatut lyhenteet jr. (junior) ja sr. (senior).

• Lyhennesanoissa:

• Lyhenteissä, joissa on sekä isoja että pieniä kirjaimia:

• Alkuaineiden ja viikonpäivien lyhenteissä:

Lisäksi pisteettöminä voi erisnimen yhteydessä käyttää esimerkiksi seuraavia lyhenteitä:

Muulloin kuin edellisissä tapauksissa käytetään lyhenteissä pistettä. Pisteelliset lyhenteet ovat pienikirjaimisia, enimmäkseen sanaa lopusta lyhentämällä muodostettuja tai sanojen tai sanan osien alkukirjaimista koostettuja:

Jos yhdyssanan tai sanaliiton molemmat osat lyhennetään lopusta, merkitään piste kummankin jälkeen:

Jos yhdyssanan osat ovat rinnasteiset (Yhdysmerkki), niiden lyhenteiden väliin voi merkitä yhdysmerkin:

Erikoisaloilla on myös omia käytäntöjään. Esimerkiksi Puolustusvoimien sisäisissä teksteissään käyttämät lyhenteet ovat pisteettömiä: UudPr (Uudenmaan prikaati), insltn (insinööriluutnantti).

• Pistettä ei käytetä muutoin pisteellisissä lyhenteissä silloin, kun lyhenne on virkkeen lopussa. Tällöin virkkeen loppupiste korvaa lyhenteen pisteen. Muiden välimerkkien edellä piste kuitenkin säilyy:

• Kun lyhenteeseen liitetään sijapääte, kaksoispisteen edelle ei merkitä pistettä:

• Kun lyhenne on yhdyssanassa yhdysmerkin erottamana osana, pistettä ei käytetä:

Isot vai pienet kirjaimet?

Pienin kirjaimin kirjoitetaan

• lyhenteet, joiden lopussa on piste:

• tavallisimmat mittayksiköiden ja viikonpäivien lyhenteet:

• ns. sisälyhenteet, joissa sanan loppu on mukana:

Isokirjaimisia ovat tavallisesti yhdyssanan osien tai sanaliittojen alkukirjaimista koostetut lyhenteet, jotka luetaan kirjaimittain. Näihin kuuluu mm. erilaisten instituutioiden, elinten ja järjestöjen nimiä tai nimityksiä:

Joko isoin tai pienin kirjaimin kirjoitetaan

• monet lyhennesanat:

• muiden kuin erisnimien (tai valtion elinten nimien) kirjaimittain luettavat pisteettömät koostelyhenteet:


• Sekä isoja että pieniä kirjaimia on esim. urheiluseurojen, alkuaineiden ja säädösten lyhenteissä:

• Lyhenne pH ja muut pienellä kirjaimella alkavat mutta sekä isoja että pieniä kirjaimia sisältävät lyhenteet (esim. dB, kWh) aloitetaan virkkeen alussakin pienellä kirjaimella. Selvyyden vuoksi isojen ja pienten kirjainten ero voidaan säilyttää myös isokirjaimisessa otsikossa.

Sinänsä pienikirjaiminen lyhenne kirjoitetaan isoilla kirjaimilla, jos se on osa isoin kirjaimin kirjoitettua otsikkoa:

Vastaavasti virkkeen alussa muutoin pienikirjaimisen lyhenteen alkukirjain on iso:

• Sinänsä pienikirjaimisen lyhenteen ensimmäinen kirjain on iso, kun lyhenne on virkkeen alussa:

Usein hyvä ratkaisu on sijoittaa lyhenne muualle virkkeeseen kuin alkuun.

Taivutuspäätteen merkitseminen lyhenteeseen

Jos lyhenteen toivottu lukutapa käy ilmi lyhennettä seuraavasta sanasta, päätettä ei merkitä:

Lyhenteeseen merkitään taivutuspääte silloin, kun sen edustama kokonainen sana esiintyisi tekstissä taivutusmuodossa eikä lyhenteen toivottu lukutapa käy ilmi seuraavasta sanasta:

Kuitenkin kun mittayksikön lyhenne esiintyy perusmuotoiseksi luettavan numeron kanssa, sijapäätettä ei merkitä: 3 m (vaikka sanotaan kolme metriä), 12 kpl (kappaletta) jne. (Katso myös kirjoitusta Luvut ja numerot.)

Huom. Muutamia lyhenteitä merkitään vakiintuneesti ilman taivutuspäätettä riippumatta lukutavasta: v. 2008 (vuonna), s. 290 (sivulla). Sellaiset lyhenteet kuin yms. tai tms. luetaan edeltävän sanan perusteella:

Kaksoispiste vai ei?

Taivutuspääte (sijapääte) lisätään lyhenteeseen ilman kaksoispistettä, jos lyhenteessä on mukana sanan loppukirjaimet tai jos kyseessä on sanana luettava lyhenne:

Muissa tapauksissa pääte liitetään lyhenteeseen kaksoispisteen avulla:


Huom. Kaksoispisteen avulla muodostetaan lyhenteistä myös mm. lainen-johdokset: SAK:lainen.

Päätteen muoto

Päätteen muoto valitaan lyhenteen lukutavan mukaan.

Vokaaliloppuisiin lyhennesanoihin pääte lisätään suoraan:

Konsonanttiloppuisiin lyhennesanoihin päätteen edelle tulee ns. sidevokaaliksi i:

Pääte kirjoitetaan pienin kirjaimin, vaikka lyhennesana olisi isokirjaiminen:

Huom. Jos taivutuspääte liitetään lyhennesanaan kaksoispisteellä, kokonaisuus tarkoitetaan luettavaksi täysinä sanoina (vrt. kirjaimittain luettavat: SAK:hon, SAK:öön):

Sisälyhenteet luetaan ääneen yleensä kokonaisina sanoina. Niihin lisätään sama taivutuspääte kuin kokonaiseen sanaan:

Monet loppulyhenteet ja koostelyhenteet voidaan lukea kokonaisina sanoina, osa myös luettelemalla lyhenteen kirjaimet. Sijapääte voidaan lisätä kumman tahansa lukutavan mukaan:

• Joissain lyhenteissä on mukana numero tai muu merkki: EU27, Leader+, m/s. Tällöin pääte merkitään siihen sanaan, joka ääneen luettaessa taipuu:

• Kahdessa sijamuodossa, partitiivimuodossa (esim. grammaa) ja illatiivimuodossa (millimetriin), sanan viimeinen vokaali ja sijapäätteen ensimmäinen vokaali voivat olla samat; tällöin kaksoispisteen jälkeen merkitään nuo kaksi peräkkäistä samaa vokaalia (vrt. 200 virkaa vai 200:aa virkaa):


• Muut illatiivimuodon päätteet (han, hen jne., seen) merkitään sanan viimeisen vokaalin mukaisesti:


Aste-tyyppisissä sanoissa partitiivin päätteeksi merkitään ta, tä:


• Jos lyhenne halutaan luettavaksi monikkomuodossa, sijapäätteen edelle tulee monikon tunnus i tai j:

nroita (numeroita)		nroja (numeroja)
treille (tohtoreille)		bkt:iden (bruttokansantuotteiden)
v:ina 1914 ja 1915 (vuosina)
g:issa (grammoissa)		100 g:ja (satoja grammoja)
€:ina (euroina)		€:jen (eurojen)

Jos yksikkömuotoisen sanan lopussa on ennen taivutuspäätettä i (esim. metrin, prosentin), voidaan monikkomuotoon merkitä i:n tai j:n eteen e oikean lukutavan helpottamiseksi:


Perusmuodon monikkomuoto merkitään päätteellä t:

Illatiivin päätteet ovat monikossa iin, ihin, isiin:

• Seuraavassa on esimerkkejä tavallisten lyhennetyyppien taivutuksesta yksikkömuodoissa. Lyhenteen jälkeen on sulkeissa sen lukutapa.

Lyhenteiden taivutus: esimerkkejä

ALV ~ alv (aa-äl-vee)	ALV:tä (‑veetä)  alv:tä	ALV:ssä  alv:ssä (‑veessä)	ALV:hen (‑veehen) alv:hen
ALV ~ alv. (arvonlisävero)	ALV:a (‑veroa) alv:a	ALV:ssa (‑verossa) alv:ssa	ALV:oon (‑veroon) alv:oon
BKT ~ bkt (bee-koo-tee)	BKT:tä (‑teetä) bkt:tä	BKT:ssä (‑teessä) bkt:ssä	BKT:hen (‑teehen) bkt:hen
BKT ~ bkt (brutto-   kansantuote)	BKT:ta (‑tuotetta) bkt:ta	BKT:ssa (‑tuotteessa) bkt:ssa	BKT:seen (‑tuotteeseen)
KKO (koo-koo-oo)	KKO:ta (‑oota)	KKO:ssa (‑oossa)	KKO:hon (‑oohon)
KKO (korkein oikeus)	KKO:ta (oikeutta)	KKO:ssa (oikeudessa)	KKO:een (oikeuteen)
HIV ~ hiv (hoo-ii-vee)	HIV:tä (‑veetä) hiv:tä	HIV:ssä (-veessä) hiv:ssä	HIV:hen (‑veehen) hiv:hen
HIV ~ hiv (hiv)	HIViä hiviä	HIVissä hivissä	HIViin hiviin
KELA ~ Kela	KELAa Kelaa	KELAssa Kelassa	KELAan Kelassa
tupo	tupoa	tupossa	tupoon
SATKS (Satakunnan keskussairaala)	SATKS:aa (‑sairaalaa)	SATKS:ssa (‑sairaalassa)	SATKS:aan (‑sairaalaan)
g (gramma)	g:aa (grammaa)	g:ssa (grammassa)	g:aa (grammaan)
mm (millimetri)	mm:ä (-metriä)	mm:ssä (-metrissä)	mm:iin (-metriin)
nro (numero)	nroa (numeroa)	nrossa (numerossa)	nroon (numeroon)
Hki (Helsinki)	Hkiä (Helsinkiä)	Hgissä (Helsingissä)	Hkiin (Helsinkiin)
15 ºC (viisitoista astetta)	15 ºC:ta (viittätoista astetta)	15 ºC:ssa (viidessätoista asteessa)	15 ºC:seen (viiteentoista asteeseen)
£ (punta)	£:aa (puntaa)	£:ssa (punnassa)	£:aan (puntaan)

 
Seuraavassa on esimerkkejä tavallisten lyhennetyyppien taivutuksesta monikkomuodoissa. Lyhenteen jälkeen on sulkeissa sen lukutapa.

Lyhenteiden monikkotaivutus: esimerkkejä

ALV:t ~ alv:t (aa-äl-veet)	ALV:iden (‑veiden) ALV:itten (‑veitten) alv:iden alv:itten	ALV:itä (‑veitä) alv:itä	ALV:ihin (‑veihin) alv:ihin
ALV:t ~ alv:t (arvonlisäverot)	ALV:jen (‑verojen) alv:jen	ALV:ja (‑veroja) alv:ja	ALV:ihin (‑veroihin) alv:ihin
BKT:t ~ bkt:t (bee-koo-teet)	BKT:iden (‑teiden) BKT:itten (‑teitten) bkt:iden bkt:itten	BKT:itä (‑teitä) bkt:itä	BKT:ihin bkt:ihin
BKT ~ bkt (bruttokansan- tuotteet(	BKT:iden (‑tuotteiden) BKT:itten (‑tuotteitten) bkt:iden bkt:itten	BKT:ita (‑tuotteita) bkt:ita	BKT:isiin (‑tuotteisiin) BKT:ihin (‑tuotteihin) bkt:isiin bkt:ihin
tupot	tupojen	tupoja	tupoihin
g:t (grammat)	g:jen (grammojen)	g:ja (grammoja)	g:ihin (grammoihin)
mm (millimetri)	mm:ien (-metrien)	mm:ejä (-metrejä) (‑metrejä)	mm:eihin (‑metreihin) mm:ihin (‑metreihin)
nrot (numero)	nrojen (numerojen) nroiden (numeroiden) nroitten (numeroitten)	nroja (numeroja) nroita (numeroita)	nroihin (numeroihin)
ºC:t (asteet)	ºC:iden (asteiden) ºC:itten (asteitten)	ºC:ita (asteita)	ºC:isiin (asteisiin) ºC:ihin (asteihin)
£:t (punnat)	£:ien (puntien)	£:ia (puntia)	£:iin (puntiin)

  

Yhdysmerkki vai ei?

Kun lyhenne tai merkki on osa yhdyssanaa, käytetään yleensä yhdysmerkkiä:
 
Tutut, pienikirjaimiset lyhennesanat kirjoitetaan tavallisesti ilman yhdysmerkkiä, vieraammat yhdysmerkin kanssa:

Jos lyhenne koostuu pisteellisistä lopusta katkaistuista yhdyssanan osista, yhdysmerkkiä ei käytetä, ei myöskään silloin, kun tällaisen yhdyssanan loppuosa kirjoitetaan kokonaan:

Lyhenteistä muodostetuissa sanoissa käytetään kaksoispistettä, ei yhdysmerkkiä:

Huom. Lyhennesanoista muodostetuissa sanoissa ei käytetä yhdysmerkkiä eikä kaksoispistettä:

Kumpi valitaan: € vai e, milj. vai M, FM vai fil. maist.?

Samalla ilmauksella voi olla erilaisia lyhenteitä. Niitä käytetään tavallisesti eri tilanteissa.

Valuutoilla voi olla kolmenlaisia lyhenteitä. Esimerkiksi eurolla on merkki €, kirjainlyhenne e ja ISO-standardin mukainen koodi EUR. ISO-koodeja käytetään pääasiassa kansainvälisen kaupan ja talouden teksteissä.

Sana miljoona voidaan lyhentää kahdella tavalla: milj. ja M. Jälkimmäinen lyhenne on tarpeen lähinnä taulukoissa ja kuvioissa, joissa on vähän tilaa. Niissäkin kannattaa käyttää pitempää ja selvempää lyhennettä milj., jos se vain mahtuu. Lyhenteen milj. jälkeen merkitään välilyönti ennen raha- tai mittayksikön lyhennettä (150 milj. €), mutta lyhenne M kirjoitetaan mittayksikön lyhenteeseen kiinni (150 M€). Miljardilla on vain lyhenne mrd. (huomaa lyhenteen loppupiste). Sanaa tuhat ei suositella lyhennettäväksi kirjaimin.

Sanan numero nykyinen lyhenne on nro. Vanhempaa muotoa n:o käytetään vielä mm. EU-säädösten numerosta.

SI-järjestelmä (Système international d’Unités) on kansainvälinen pituuden, painon, ajan ja muiden mittojen ilmaisemisen järjestelmä, jota käytetään tavallisesti tieteellisissä ja erikoisalojen teksteissä. Joitain sen yksiköitä ja niiden tunnuksia käytetään myös yleiskielessä, esim. pituuden perusyksikköä metri (m) ja massan perusyksikköä kilogramma (kg).

SI-järjestelmän mittoihin voi liittää kerrannaisuuden tunnuksia. Esim. tuhannesosan tunnus on m, ja kun se liitetään perusyksikköön, se ilmaisee perusyksikön tuhannesosaa:


Tuhatkertaisuutta merkitsee taas lyhenne k:


Näitä kerrannaistunnuksia ei yleensä liitetä muihin kuin SI-lyhenteisiin. Esimerkiksi sanaa tuhat ei suositeta rahayksiköiden yhteydessä lyhennettäväksi kerrannaistunnuksella k (ei: ”15 k€”, vaan 15 000 €).

Tunnin lyhenne on yleiskielisissä teksteissä t eikä h. Tämä lyhenne samoin kuin d (vuorokausi) ja a (vuosi) ovat sellaisten yksiköiden tunnuksia, jotka eivät varsinaisesti kuulu SI-järjestelmään mutta joita käytetään täydentämään varsinaista ajan yksikköä sekuntia (tunnuksena s).

Tutkintonimikkeillä ja muilla titteleillä on kahdenlaisia lyhenteitä. Esimerkiksi filosofian maisteri voidaan lyhentää fil. maist. tai FM, vastaavasti oikeustieteen tohtori joko oikeust. toht. tai oikeust. tri tai OTT. Näistä pidempi lyhenne kertoo enemmän ja on helpompi ymmärtää. Lyhyemmät muodot sopivat luetteloihin ja matrikkeleihin sekä muihin sellaisiin yhteyksiin, joissa on tärkeää säästää tilaa. Pidempi muoto vaikuttaa monien mielestä myös kohteliaammalta merkintätavalta.

Miten lyhenne luetaan?

Lyhenne voidaan lyhennetyypin mukaan lukea kolmella eri tavalla:
– luetaan lyhenteen edustama kokonainen ilmaus
– lyhenne luetellaan kirjaimittain
– lyhenne luetaan sanamaisesti (lyhennesanat).

Lukutapa vaikuttaa siihen, kuinka taivutuspääte valitaan ja kuinka se liitetään lyhenteeseen.

Lyhenne on periaatteessa aina mahdollista lukea niin, että sanotaan sen edustama ilmaus kokonaan. Näin luetaan yleensä tavallisten ja usein toistuvien ilmausten lyhenteet: esim. p. luetaan puhelin, tms. luetaan tai muuta sellaista. Näin luetaan myös mittayksiköiden lyhenteet ja merkit. Esimerkiksi 3 kg luetaan kolme kilogrammaa tai kiloa ja 15 kpl luetaan viisitoista kappaletta. Monet muutkin lyhenteet luetaan tavallisimmin sanoina. Esimerkiksi fil. maist. luetaan filosofian maisteri, nro luetaan numero ja SATKS luetaan Satakunnan keskussairaala.

Kirjaimittain luetaan yleensä sellaiset ilmaukset, jotka ovat kokonaisina pitkiä tai muuten hankalasti käytettäviä ja joita ei voi lukea sanamaisesti kuten lyhennesanoja. Siksi vieraskielisten sanojen lyhenteet luetaan useimmiten kirjaimina.

Kirjaimittain luettaessa käytetään tavallisesti suomen kirjainnimiä (äl, äm, än, är jne.). Kirjaimittain luetaan yleensä esim. seuraavat lyhenteet:

Lyhenne	Lukutapa	Lyhenteen edustama ilmaus
SAK	äs-aa-koo	Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö
EKG	ee-koo-gee	elektrokardiogrammi
DNA	dee-än-aa	deoksiribonukleiinihappo
GSM	gee-äs-äm	Global System for Mobile Communication
IT ~ it	ii-tee	informaatioteknologia
WTO	vee-tee-oo	World Trade Organisation

 
Vaikka vieraskielisetkin lyhenteet luetaan tavallisesti suomalaisten kirjainnimien mukaisesti, muutamiin tapauksiin on vakiintunut kyseisen kielen ääntämystä noudatteleva lukutapa: esim. BBC luetaan joko englantilaisittain ”bii-bii-sii” tai suomalaiseen tapaan ”bee-bee-see”, MIT (Massachusetts Institute of Technology) luetaan ”em-ai-tii” tai suomalaisittain ”äm-ii-tee”, samoin LO (Landsorganisation, Ruotsin työntekijäjärjestö) luetaan ruotsin mukaisesti ”el-uu” tai suomalaisittain ”äl-oo”.

Lyhenne luetaan usein lyhennesanana silloin, kun lyhenteen kirjaimet on mahdollista ääntää sanamaisesti. Näin tehdään varsinkin, kun lyhennesanassa on enemmän kuin yksi tavu ja enemmän kuin kolme kirjainta. Seuraavat ilmaukset luetaan useammin lyhennesanana kuin käyttäen lyhenteen edustamaa ilmausta.

Lyhenne	Lukutapa	Lyhenteen edustama ilmaus
Etyj	etyj	Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö
Sitra	sitra	Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto

 
Yleiset lyhennesanat luetaan tavallisesti suomalaisittain, vaikka ne tulisivat vieraskielisistä sanoista. AIDS ~ aids luetaan ”aids” eikä ”eids”, Unesco luetaan ”unesko” eikä ”junesko”.

Jotkin lyhenteet on mahdollista lukea sekä yksitavuisena lyhennesanana että kirjaimittain, kuten HIV (”hoo-ii-vee” tai ”hiv”), SAS (”äs-aa-äs” tai ”sas”). Vastaavia ovat esimerkiksi MEK, TEL, PAM ja SEK. Eri lukutapojen välillä saattaa joskus olla tyylieroa: sanamaisesti luettuna lyhenne voi olla sävyltään arkinen (esim. ”usa” lyhenteestä USA) tai ammattislangiin vivahtava, kun taas kirjaimittain luettu vastine (”uu-äs-aa”) vaikuttaa tyyliltään virallisemmalta. Samoin tyyliltään arkisia ovat lukutavat, joissa varsinaiseen lyhenteeseen lisätään äänteitä, kuten ”alvi” (ALV), ”etyji” tai ”etyjii” (Etyj), ”koho” (KHO, korkein hallinto-oikeus). Tällaisista lukutavoista saattaa muodostua sana, joka kirjoitetaankin sellaisenaan lukutavan mukaisessa asussa, esim. meppi (MEP, Member of European Parliament).

Kun lyhenteen viimeinen kirjain on k, l, p, t, s, tämä voi ääneen lausutussa lyhenteen taivutusmuodossa pidentyä: ”sassia”, ”skallin”, ”mekkiin”. Kirjoitetussa muodossa on kuitenkin vain yksi kirjain: SASia, SKALin, MEKiin. (Kirjaimittain luettavan lyhenteen taivutusmuodoissa sen sijaan on kaksoispiste: SAS:ää, SKAL:n, MEK:hon.

Useampitavuisia s-loppuisia lyhennesanoja taivutetaan yleensä kuten vieraskielisiä nimiä: Tekesin (pikemminkin kuin Tekeksen). Jos lyhennesana on samannäköinen kuin jokin olemassa oleva sana, sitä taivutetaan usein kuten tuota sanaakin: esim. Erasmus taipuu Erasmuksen (European Community Activity Scheme for the Mobility of University Students).


Kirjoitus sisältyy Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaaseen.