Luvut ja numerot

Luvuilla ilmaistaan elementtien määrää tai keskinäistä järjestystä jossakin kokonaisuudessa. Luku voi olla perusluku (viisi) tai järjestysluku (viides). Luku esitetään joko numerolla (2, 5., 100., 100 000) tai kirjoitettuna sanana (kaksi, viides, sadas, satatuhatta).

Numeroina vai kirjoitettuina sanoina?

Erityyppisissä teksteissä lukuja esitetään eri tavoin. Täsmällisyyttä edellyttävissä teksteissä, kuten teknisissä ja tilastollisissa teksteissä, käytetään selvyyssyistä yleensä numeroita, kun taas esimerkiksi kaunokirjallisessa tekstissä luvut esitetään useammin kirjoitettuina sanoina.

Kirjoitettuina sanoina esitetään tavallisesti
• juoksevassa tekstissä luvut yhdestä kymmeneen:

• vakiintuneisiin sanontoihin sisältyvät luvut suuruudesta riippumatta:
• tasaluvut sata, tuhat jne., jos luvun täsmällisyys ei ole olennaista:
• täsmälliset tasaluvut:

• pienemmätkin luvut kuin 11 keskinäisessä vertailussa:

• sivunumerot, teosten luvut, jaksot yms.

Huom. Numeron ja lyhenteen tai merkin välissä on välilyönti:


Jos tekstin numerot edustavat eri merkityksiä ja tehtäviä, ne erottuvat toisistaan paremmin, kun ne eivät ole välittömästi perätysten:

Virkkeen voi aloittaa numerolla, jos se on asioiden esittämisjärjestyksen kannalta luontevaa:

Jos numerolla alkavan virkkeen edellä on toinen numero, kokonaisuus ei hahmotu selkeästi:

Numeroiden ryhmittely

Neli- ja useampinumeroiset luvut jaetaan selvyyssyistä kolmen numeron ryhmiin lopusta alkaen; ryhmien välissä on välilyönti. Pitkät luvut saadaan pysymään samalla rivillä käyttämällä sitovaa välilyöntiä.

Koska yhdysluku on yhdyssana, voi pitkätkin luvut kirjoitettuina sanoina periaatteessa kirjoittaa yhteen. Kuitenkin käyttöön on vakiintunut sellainen merkintätapa, että kirjoitettuna sanana luku jaetaan tavallisesti osiin samoista kohdista kuin numeroillakin merkittäessä: luku jaetaan kolmea numeroa vastaaviin sanaryhmiin, jotka erotetaan välilyönnillä toisistaan:

Tuhatta suuremmat tasaluvut miljoona, miljardi jne. kirjoitetaan tavallisesti erikseen määrän luvusta, erityisesti kun miljoonia tai miljardeja on yli kymmenen:

Huom. Muunlaisia ryhmitysperiaatteita on mm. vuosiluvuissa (vuonna 1998), koodimaisissa tunnusluvuissa, puhelinnumeroissa (0400 123 4567) sekä desimaaliluvuissa.

Erikoistapauksia

Perusluku ja sijapäätteen merkitseminen

Perusluku ilmaisee määrää (esim. kaksi kertaa), järjestysluku järjestystä (esim. toinen kerta). Jos numerona ilmaistu perusluku on tarkoitettu luettavaksi taivutusmuotoisena, lukutapa kerrotaan lukijalle yleensä merkitsemällä numeron perään kaksoispiste ja sijapääte. Pelkkä numero tarkoittaa tavallisesti, että luku on perusmuodossa.

Miten sijapääte merkitään peruslukuun?

• Sijapääte merkitään numeron ja kaksoispisteen jälkeen. Pääte tulee luvun viimeisestä taipuvasta osasta:

• Koska luvuissa 11–19 jälkiosa toista on taipumaton, tulee sijapääte taivutusmuotoon taipuvasta alkuosasta:

• Jos sijapäätteen vokaali (esim. a, ä) on sama kuin lukusanan vartalon (esim. kahdeksa-, neljä-) lopun viimeinen vokaali, kaksoispisteen jälkeen merkitään nämä molemmat vokaalit. Näin käy kahdessa sijamuodossa: partitiivissa 4:ää, 8:aa ja illatiivissa 4:ään, 8:aan, 5:een:

Sijapäätteen liittäminen peruslukuun: esimerkkejä

1:n (yhden)	1:tä (yhtä)	1:een (yhteen)
2:n (kahden)	2:ta (kahta)	2:een (kahteen)
3:n (kolmen)	3:a (kolmea)	3:een (kolmeen)
4:n (neljän)	4:ää (neljää)	4:ään (neljään)
5:n (viiden)	5:tä (viittä)	5:een (viiteen)
6:n (kuuden)	6:ta (kuutta)	6:een (kuuteen)
7:n (seitsemän)	7:ää (seitsemää)	7:ään (seitsemään)
8:n (kahdeksan)	8:aa (kahdeksaa)	8:aan (kahdeksaan)
9:n (yhdeksän)	9:ää (yhdeksää)	9:ään (yhdeksään)
10:n (kymmenen)	10:tä (kymmentä)	10:een (kymmeneen)
11:n (yhdentoista)	11:tä (yhtätoista)	11:een (yhteentoista)
12:n	12:ta (kahtatoista)	12:een
13:n	13:a (kolmeatoista)	13:een
14:n	14:ää (neljäätoista)	14:ään
15:n	15:tä (viittätoista)	15:een
16:n	16:ta (kuuttatoista)	16:een
17:n	17:ää (seitsemäätoista)	17:ään
18:n	18:aa (kahdeksaatoista)	18:aan
19:n	19:ää (yhdeksäätoista)	19:ään
20:n (kahden-  kymmenen)	20:tä (kahtakymmentä)	20:een
21:n	21:tä (kahtakymmentäyhtä)	21:een (kahteenkymmeneenyhteen)
22:n	22:ta (kahtakymmentäkahta)	22:een
100:n (sadan)	100:aa (sataa)	100:aan (sataan)
125:n	125:tä (sataakahtakymmentäviittä)	125:een
3 000:n (kolmentuhannen)	3 000:ta (kolmeatuhatta)	3 000:een (kolmeentuhanteen)
5 434:n	5 434:ää	5 434:ään

Milloin sijapääte merkitään peruslukuun?

• Sijapäätettä ei yleensä merkitä numerolla ilmaistuun lukuun, jos luku on samassa sijassa kuin seuraava sana. Numeron lukutapa käy ilmi tuon seuraavan sanan sijapäätteestä:

• Sijapääte merkitään näkyviin silloin, kun numerolla ilmaistun luvun lukutapa ei ilmene seuraavasta, samassa sijassa olevasta sanasta. Pääte tulee luvun viimeisestä taipuvasta osasta:


• Jos numeron ja substantiivi-ilmauksen välissä on pelkästään taipumaton sana kuten eri, numeron sijapääte ei ole välttämätön:

• Jos numeroilla ilmaistut luvut ovat rinnasteiset ja niiden välissä on pelkkä rinnastuskonjunktio, numeron sijapäätettä ei tarvitse merkitä:

Rinnasteisiinkin numeroihin merkitään sijapääte, ellei jälkimmäistä seuraava sana ole samassa sijamuodossa kuin numerot:


Peruslukujen monikkomuodot ovat harvinaisia. Taivutus käy yleensä ilmi seuraavasta sanasta:

Jos taivutus ei käy ilmi seuraavasta sanasta, merkitään numeroon sijapääte ja monikon i-tunnus.

Yleensä ilmaus on muotoiltavissa myös niin, ettei monikollista päätettä tarvitse merkitä näkyviin:

Partitiivin päätteen merkintä: 200:aa vai 200?

Perusmuotoisen luvun yhteydessä substantiivi on partitiivissa: 5 tyttöä, 140 jäsentä. Siksi myös mittayksikön lyhenne tai tunnus luetaan numeron jäljessä partitiivimuotoisena sanana:

54 € (viisikymmentäneljä euroa), 10 % (kymmenen prosenttia)

Lauseessa voivat olla partitiivimuotoisia sekä luku että sitä seuraava substantiivi. Kun tällainen partitiivimuotoinen luku ilmaistaan numerolla, sijapääte merkitään näkyviin. Numero ja kaksoispistettä seuraava sijapääte osoittavat siis ilmauksen lukutavan:


Jos ilmauksessa on lyhenne tai tunnus (esim. cm, %), pääte merkitään tavallisesti tähän:

Tekstin voi usein muotoilla niin, ettei partitiivin merkintää tarvita:

Numero ja sijapääte rajakohtailmauksissa: 11:stä 23:een

Numeroilla esitetyissä rajakohtailmauksissa käytetään ajatusviivaa. Toinen vaihtoehto on merkitä lukutavan osoittavat sijapäätteet kaksoispisteen jälkeen:

Järjestysluku

Järjestysluvut ensimmäinen, toinen, kolmas jne. osoittavat järjestystä. Järjestysluvun tunnus on sanan perusmuodossa s (kolmas) ja taivutusmuodoissa nne (kolmannen), nte (kolmantena) tai t (kolmatta) ja nsi (kolmansia; i osoittaa monikkoa). Periaatteessa moniosaisissa järjestysluvuissa tunnus toistuu luvun kaikissa osissa: viideskymmenesviides, mutta toista-loppuisissa luvuissa (11–19) tunnus on vain ensimmäisessä osassa: viidestoista, kahdeksanneksitoista.

Järjestysluvun ilmaiseminen numeroilla: eri merkintätavat

Numeron perässä piste		2. (toinen) 47. (neljäskymmenesseitsemäs)
Numeron jälkeen kaksoispiste ja järjestys- luvun tunnus		1:nen (ensimmäinen) 2:nen (toinen) 4:s (neljäs) 13:s (kolmastoista)
Tämä merkintä- tapa on yksi- selitteinen varsinkin virkkeen lopussa.		Hän oli kilpailussa 11:s.
Roomalainen numero		Kaarle XVI Kustaa (kuudestoista)

Huom. Lakiteksteissä ei ole tapana merkitä pykälien ja momenttien järjestysnumeroiden perään järjestystä osoittavaa
pistettä, esim. 15 §. Kuitenkin kun lakiin viitataan yleiskielisessä tekstissä, on selvempää käyttää pisteellistä merkintätapaa: 15. §.

Miten sijapääte merkitään järjestyslukuun?

Järjestyslukuun merkitään sijapääte kaksoispisteen avulla. Sijapäätteen edelle merkitään järjestysluvun tunnus, paitsi silloin kun järjestysluku on merkitty roomalaisella numerolla:

Sijapäätteen liittäminen järjestyslukuun: esimerkkejä

1:nen (ensimmäinen) 1:stä (ensimmäistä)		1:sen (ensimmäisen) 1:seen (ensimmäiseen)
2:nen (toinen) 2:sta (toista)		2:sen (toisen) 2:seen (toiseen)
3:s (kolmas) 3:tta (kolmatta)		3:nnen (kolmannen) 3:nteen (kolmanteen)
4:s (neljäs) 4:ttä (neljättä)		4:nnen (neljännen) 4:nteen (neljänteen)
5:s (viides) 5:ttä (viidettä)		5:nnen (viidennen) 5:nteen (viidenteen)
6:s (kuudes) 6:tta (kuudetta)		6:nnen (kuudennen) 6:nteen (kuudenteen)
7:s (seitsemäs) 7:ttä (seitsemättä)		7:nnen (seitsemännen) 7:nteen (seitsemänteen)
8:s (kahdeksas) 8:tta (kahdeksatta)		8:nnen (kahdeksannen) 8:nteen (kahdeksanteen)
9:s (yhdeksäs) 9:ttä (yhdeksättä)		9:nnen (yhdeksännen) 9:nteen (yhdeksänteen)
10:s (kymmenes) 10:ttä (kymmenettä)		10:nnen (kymmenennen) 10:nteen (kymmenenteen)
11:s (yhdestoista) 11:ttä (yhdettätoista)		11:nnen (yhdennentoista) 11:nteen (yhdenteentoista)
12:s 12:tta (kahdettatoista)		12:nnen 12:nteen
13:s 13:tta (kolmattatoista)		13:nnen 13:nteen
14:s 14:ttä (neljättätoista)		14:nnen 14:nteen
15:s 15:ttä (viidettätoista)		15:nnen 15:nteen
16:s 16:tta (kuudettatoista)		16:nnen 16:nteen
17:s 17:ttä (seitsemättätoista)		17:nnen 17:nteen
18:s 18:tta (kahdeksattatoista)		18:nnen 18:nteen
19:s 19:ttä (yhdeksättätoista)		19:nnen 19:nteen
20:s 20:ttä		20:nnen (kahdennen- kymmenennen) 20:nteen
100:s (sadas) 100:tta (sadatta)		100:nnen (sadannen) 100:nteen
500:s 500:tta		500:nnen (viidennensadannen) 500:nteen
1 000:s (tuhannes) 1 000:tta (tuhannetta)		1 000:nnen (tuhannennen) 1 000:nteen

Yhdistelemällä näistä saadaan suurempia lukuja, mm. kymmenestuhannes, kymmenettätuhannetta, kymmenennentuhannennen; sadastuhannes, sadattatuhannetta jne. (Huom. sadannes on sadasosaa tarkoittava murtoluku, ei järjestysluku.)

Huom. Järjestysluvun 21. eri muotoihin merkitään pääte lukutavan ”kahdeskymmenesyhdes” (21:s) ja ”kahdeskymmenesensimmäinen” (21:nen) mukaan seuraavasti:

Milloin sijapääte merkitään järjestyslukuun?

• Järjestyslukuun ei tarvitse merkitä sijapäätettä, jos luku on tekstissä samassa sijassa kuin seuraava sana. Numeron jälkeinen piste osoittaa, että kyseessä on järjestysluku:

• Jos numeroilla ilmaistun järjestysluvun tarkoitettu lukutapa ei ilmene seuraavasta sanasta, merkitään numeron jälkeen kaksoispiste, järjestysluvun tunnus ja sijapääte:


Jos järjestysluvut ovat rinnasteiset ja niiden välissä on vain rinnastuskonjunktio, sijapäätettä ei tarvitse merkitä:

• Kun järjestysluku taipuu monikossa, numeroon merkitään sijapäätteen lisäksi monikon i:


Ilmauksen voi muotoilla myös niin, ettei päätemerkintöjä tarvita:

Roomalaiset numerot

• Roomalaisia numeroita käytetään järjestyslukuina tyypillisesti hallitsijoiden ja paavien nimissä, ohjelmien tms. osien numeroinnissa sekä kongressien tai muiden tapahtumien nimissä:

Kun roomalaisella numerolla esitetyn luvun sijamuoto ei ilmene seuraavasta sanasta, sijapääte merkitään numeroon kaksoispisteen avulla. Roomalainen numero jo ilmaisee, että kyse on järjestysluvusta. Siksi roomalaisiin numeroihin lisätään vain sijapääte mutta ei järjestysluvun tunnusta:

• Roomalaisia numeroita käytetään joskus peruslukuina, kun halutaan ilmaista vuosilukuja juhlavaan tapaan. Roomalaisessa

järjestelmässä on seuraavat merkit (suluissa vastaava arabialainen numero):

Muut luvut saadaan näistä yhteen- ja vähennyslaskun avulla. Kutakin numeroa kirjoitetaan niin monta kuin luvussa on vastaavia yksiköitä (ei kuitenkaan kolmea enempää), ja pienempiarvoinen numero sijoitetaan korkeampiarvoisen oikealle puolelle:

Jos numero I, X tai C sijoitetaan korkeampiarvoisen numeron vasemmalle puolelle, se vähentää suurempaa oman arvonsa verran:

• Roomalaisia numeroita käytetään eräissä yhteyksissä tarkoittamassa lukusanojen substantiivimuodosteita ykkönen, kakkonen, kolmonen jne. Merkintätapa on vakiintunut mm. joidenkin teiden nimiin sekä yksittäisiin yhdyssanoihin:

Muualla kuin vakiintuneissa ilmauksissa kannattaa selvyyden vuoksi käyttää kirjoitettuina sanoja ykkönen, ykkös-, kakkonen, kakkos- jne. tai ensimmäinen, toinen jne.

100 m:n juoksu vai satasen juoksu?

Sanoja ykkönen, kakkonen, kolmonen, nelonen, viitonen, kuutonen, seitsikko (~ seitsemäinen), kahdeksikko (~ kahdeksainen), yhdeksikkö (~ yhdeksäinen), satanen käytetään joskus mm. puhuttaessa kouluarvosanoista, bussi- tai raitiovaunulinjoista tai pelikorteista:

Ne esiintyvät eräissä kirjaimen ja numeron yhdistelmissä, esim. aa-kolmonen ~ aakolmonen ’paperikoko A3’ sekä kuusi ensimmäistä myös ilmaisemassa järjestyslukuja mm. urheilukisoissa:


Monikollisina ne ilmaisevat myös samasta raskaudesta syntyneitä:


Tyyliarvoltaan arkisempia sanoja ovat vitonen, kutonen, seiska, kasi, ysi, kymppi:

Moniosaisten lukujen ääneen lukeminen

Kaksinumeroisten lukujen kuten 45 ja 98 taivutusmuodot luetaan niin, että luvun kaikki osat taipuvat. Huomaa, että lukujen 11–19 loppuosa toista ei taivu:

Myös yli kaksinumeroisten lukujen taivutusmuodoissa kaikki osat periaatteessa taipuvat. Moniosaisen luvun ääneen lukeminen saattaa olla joskus hankalaa. Siksi moniosaisten lukujen taivutusmuodot on mahdollista lukea myös niin, että vain viimeinen osa taipuu. Tällä tavoin voi esittää luvun myös kirjoitettuna sanana:

”Viimeinen osa” tarkoittaa myös tasakymmeniä, -satoja, -tuhansia jne.:


• Kun useampinumeroinen järjestysluku esitetään kirjoitettuna sanana, on myös mahdollista lisätä järjestysluvun tunnus vain viimeiseen osaan:

Huom. Mitä vähemmän yhdysluvussa on osia, sitä huonommin se sopii osittain taivutettuna luettavaksi:



Kirjoitus sisältyy Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaaseen.