Kuukauden sana

Kotimaisten kielten keskuksen sanatietokannasta poimitaan kuukausittain yksi siinä kuussa laajalti käytössä ollut uusi sana.

2013

Kesäkuu: tiara

Kesäkuun alkupuolella Ruotsissa juhlittiin prinsessa Madeleinen ja Christopher O’Neillin häitä. Prinsessan hääasun osana oli tiara, jonka hän on saanut lahjaksi isältään. Myös monet hääturistit halusivat juhlistaa päiväänsä prinsessatyylillä ja koristivat hiuksensa muovitiaroilla.

Sivistyssanakirjoista löytyy kreikkalaista alkuperää olevalle tiara-sanalle kolme eri merkitystä: muinaisten itämaisten kuninkaiden turbaanimainen päähine, paavin kolmikerroksinen kruunu sekä naisten kaarimainen, kruunun tavoin hiuksiin asetettava koriste. Viimeinen on merkityksistä uusin, eikä sitä ole esimerkiksi Nykysuomen sanakirjassa (1951–61). Suomen kielen perussanakirjaan (kolmas osa 1994) tämä merkitys on lisätty. Edellä mainituissa sanakirjoissa sanan kirjoitusasu on tiaara, mutta Kielitoimiston sanakirjan uusimmassa versiossa (2012) sille esitetään kaksi rinnakkaista kirjoitusasua: tiara ja tiaara.

Toukokuu: hyönteissyönti

Viime vuoden (2012) trendikkääksi ilmiöksi nousi villiruoka, johon lasketaan kuuluviksi luonnonvaraiset syötävät kasvit ja eläimet, kuten kalat ja riista. Näiden eläinten joukko kasvaa, mikäli aletaan noudattaa YK:n elintarvike- ja maa­talous­järjestö FAO:n uutta suositusta. Sen mukaan länsi­maistenkin ihmisten tulisi laajentaa ruoka­valiotaan ja alkaa syödä hyönteisiä, muuten ruokaa ja siitä saatavaa proteiinia ei riitä tuleville suku­polville. Hyönteissyönti suojelee luontoa ja pienentää ihmisen hiili- ja vesi­jalan­jälkeä, kun taas sekä liha- että kasviravinnon tuottaminen nykyisin menetelmin kuluttaa paljon luonnon­varoja. Hyönteissyönnin suosi­telta­vuudesta kertovissa uutisissa on puhuttu myös hyönteissyöjistä, ja tämän sanan merkitys on näin entisestä laajentunut – eläimistä ihmisiin. 

Huhtikuu: valuvika

Hallitus julkisti maalis­kui­sessa kehys­rii­hessä uuden osinko­vero­mallin. Sitä pidet­tiin sutena, koska se suosii suur­omistajia. Huhti­kuun alussa valtio­varain­ministeri Jutta Urpi­lainen myönsi vero­uudis­tuksen sisäl­tävän valu­vikoja, jotka on syytä korjata – mutta koko­nai­suutta hän piti silti hyvänä. Poli­tiikan kuva­kieltä on kriti­soitu epä­tark­kuudesta, koska jotkut katsovat valu­vian merkit­sevän perusta­van­laa­tuista val­mis­tus­vir­het­tä, jota ei juuri voi korjata, vaan tuote on valet­tava uudes­taan. Urpi­lai­sen valu­vika jäi joka tapauk­sessa kaiku­maan. Huhti­kuun aikana sitä on käy­tetty niin vero­mallista puhut­taessa kuin muis­sakin yhteyk­sissä. Valu­vikoja on löydetty esi­mer­kiksi Yle-laista ja päästökaupasta.

Valuvika ei ole vain tämän kevään kuvakieltä. Viime vuosina valu­vikoja on nähty muun muassa länsi­met­ron suun­nitte­lussa, kunta­uudis­tuksessa, perus­koulun tunti­jako­uudis­tuk­sessa, Suomen perus­tus­laissa – ja ennen kaikkea EU:ssa.

Maaliskuu: sote

Sosiaali- ja terveys­palve­luiden uuden­lai­sesta järjes­tämi­sestä on vään­netty kättä jo pitkään. Puhutaan sote-uudis­tuksesta, sote-alueista ja sote-­linjauk­sista. Kaikissa näissä yhdys­sanoissa käytetään alkuosana lyhennesanaa sote, joka koostuu sosiaali- ja terveys-sanojen aluista. Vastaavia kooste­sanoja ovat myös muun muassa luomu (luonnonmukainen) ja hevi sanassa hevi-osasto (hedelmä- ja vihannes­osasto). Tarkkaan ottaen sote-uudistus ei ole pelkkä ”sosiaali- ja terveys­uudistus” vaan ”sosiaali- ja ter­veyden­huollon palvelu­rakenteen uudistus”, mikä on varsin pitkä ilmaus toistet­tavaksi. Maalis­kuun lopulla sote-uudistus sai uuden käänteen, kun hallitus näytti hyl­käävän sote-työ­ryhmän laatiman sote-esityksen. Lehdet otsi­koivat ”Sote-soppa kuumeni taas”, ”Sote-sotku jatkuu”, ”Sote-sota uhkaa”. Kiis­taan on vii­tattu myös sellai­silla nimi­tyk­sillä kuin sote-jumppa, sote-sirkus ja sote-show.

Helmikuu: joustokaukalo

Jääkiekko-otteluiden väki­valta ja siitä aiheu­tuneet vammat ovat jälleen puhut­taneet jää­­kiekko­­väkeä. On keskus­teltu muun muassa siitä, voitai­siinko laita­taklaus­tilanteissa aiheu­tuneita vammoja vähen­tää kentän kaukalo­rakenteita muutta­malla. Vuonna 2011 Helsingin Hartwall-areenassa otet­tiin ensim­mäisenä Euroopassa käyttöön uuden­lainen, NHL-kentiltä tuttu kaukalo, joka on pelaajien kannalta turval­lisempi muun muassa jousta­vien, iskuja vaimen­tavien laitojen ansiosta. Tällaista kaukaloa on kutsuttu jousto­kaukaloksi tai turva­kaukaloksi. Suomessa ei vielä ole tarkasti määri­telty jousto­kaukalon kriteereitä, mutta tänä keväänä Suomen jää­kiekko­liiton ja SM-liigan yhtei­sen työ­ryhmän on määrä kertoa, mil­lainen jousto­kaukalon tulee olla raken­teeltaan. Määrit­­telyllä alkaa olla jo kiire, sillä jousto­kaukaloiden on tarkoitus tulla pakolli­siksi SM-liiga­seurojen koti­halleissa kaudella 2014–15.

Tammikuu: oleskeluyhteiskunta

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uuden­vuoden­puheesta nousi keskuste­luun uusi sana, oleskelu­yhteis­kunta: ”– – vaikeaa on ymmärtää sitä ajattelua, että tämä olisi oleskelu­yhteis­kunta, jossa tietoisesti jätetään omat mahdol­li­suudet käyttämättä ja odotetaan muiden kattavan pöydän.”  Sana satutti varsinkin niitä, jotka ovat työelämän ulkopuolella ilman omaa syytään. Jotkut taas tulkitsivat, että presidentti viittasi niihin kohtuuttomasti rikas­tu­neisiin, jotka vievät optio­rahansa vero­paratiiseihin eivätkä osallistu hyvin­vointi­valtion pelastamistalkoisiin. Sana innoitti myös kolum­nisteja ja muita keskuste­lijoita käyttä­mään eri yhteyksiin sopivia vasti­neita, joita olivat mm. o-yhteiskunta, oleilu­yhteis­kunta ja lekottelu­yhteis­kunta.

2012

Joulukuu: joukkovihkiminen

Päivämäärät 12.12.2012 ja 20.12.2012 ovat saaneet tänä vuonna avioon aikovat parit liikkeelle. Koska täl­lai­sina eri­kois­ten numero­sarjojen päivinä väkeä pyrkii naimi­siin joukoit­tain, järjes­tetään kir­koissa, maist­raa­teissa ja erikoi­semmis­sakin pai­koissa joukko­­vihkimisiä. Tilai­suuk­sista käyte­tään myös nimi­tystä yhteis­vihkiminen ja sarja­vihkiminen.

Suoma­laisten joukko­vihki­misistä uuti­soitiin ensi kerran näky­västi vuosi­tuhan­nen vaih­teessa 1.1.2000. Tuona hää­yöksikin kutsut­tuna ajan­kohtana esi­merkiksi Viking Cinde­rellalla keinah­teli avioon 70 hääparia.  – Sarja­vihkiminen ei kui­ten­kaan ole näin uusi ilmiö; sota-aikana vihki­papit ovat saat­taneet avio­liiton satamaan lukui­sia pareja perä­jälkeen.

Toistu­vien nume­roiden voi uskoa tuovan onnea, ja eri­koiset päivä­määrät on sitä paitsi helppo muistaa. Niinpä joukko­vihkimis­päiviä on nimi­tetty nokke­lasti myös huono­muistis­ten hää­päiviksi.

Marraskuu: maksumuuri

Helsingin Sanomat otti marraskuussa verkko­­sivuillaan käyttöön niin sanotun maksu­muurin. Aiemmin keväällä maksu­muurin taakse meni Suomessa jo Kauppalehti. Maksumuurilla tarkoitetaan jonkin verkkosisällön, esimerkiksi verkkolehden, ja sen käyttäjien väliin luotua estettä, joka sallii koko aineiston käytön vain maksua vastaan. Verkko­lehtien maksumuurit eivät yleensä ole täysin umpi­­naisia, vaan ne sallivat joidenkin osioiden (esi­merkiksi etu­sivun) katselun ja rajal­lisen juttu­määrän lukemisen ilmai­seksi. Myös juttu­­jen jaka­­minen sosi­aali­sessa mediassa on sallit­tua. Maksumuuri-sana on käännetty englannin sanasta paywall, jonka mallina on vuorostaan ollut tieto­tekniikan termi firewall eli palomuuri.

Katso myös Maksumuuri Sana sanasta -palstalta.

Lokakuu: sairaussakko

Lokakuussa kunnallisvaalien alla kokoomuksen puoluevaltuusto ehdotti, että työntekijän ensimmäisen sairaus­poissa­olo­päivän pitäisi olla palkaton (Ruotsin mallin mukaan) ja seuraavien kahden viikon palkan 80 % normaalista. Aiheesta syntyi kiihkeä keskustelu: Työnantaja­puolella ehdotusta tuettiin, koska sen myötä voitaisiin pohtia, miten sairaus­poissa­oloja saataisiin vähenne­tyksi. Työntekijäpuolella todettiin, että kyseessä olisi palkan­alennus, käytän­nössä  sairaussakko, jolla sairaudesta rangaistaisiin ja jonka välttä­miseksi monet tulisivat sairaana töihin. Tällaista tosin tapahtuu jo nyt, ja ilmiölle on työterveyshuollossa nimityskin: sairausläsnäolo, joka on suora käännös ruotsista (sjuknärvaro).

Syyskuu: koulushoppailu

Tänä syksynä on TV-uutisia myöten puhuttu ilmiöstä nimeltä koulushoppailu tai koulushoppaus, jota harrastetaan varsinkin pääkaupunkiseudulla. Koulushoppailussa on kyse siitä, että vanhemmat valikoivat lapsensa koulun entistä tarkemmin ja yhä aikaisemmassa vaiheessa vertailemalla muun muassa eri koulujen resursseja, luokkakokoja ja oppilasainesta. Erikoispainotteiset koulut (esimerkiksi musiikki-, kuvaamataito- tai matematiikkapainotteiset) päihittävät koulushoppailussa oppilaan lähikoulun. Onkin kysytty, onko koulushoppailussa kyse koulusnobbailusta.

Elokuu: villiruoka

Nokkosen ja mustikan sekä monien muidenkin luonnonkasvien terveellisyys ja käyttö ravintona on useimmille tuttua. Uutta taas on se, että villiruoka on noussut muoti-ilmiöksi: ravintolat tarjoavat villiruokaherkkuja, ja ruokasivuilla jaetaan valmistusohjeita. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön ELO:n mukaan villiruokaa ovat luonnon tarjoamat raaka-aineet, kuten riista, villikala, marjat, sienet, havupuut ja yrtit. – Suomea jokamiehenoikeuksineen pidetään villiruoan paratiisina. Luonto on lähellä, ja rantojakin riittää, niin että villiyrttien kerääjä ja villikalan pyytäjä voivat harrastaa myös villiuintia (= luonnonvesissä uimista altaassa uimisen vastakohtana), joka sekin on kesän 2012 uudissanoja.  

Heinäkuu: hyttysansa

Kehnon sään lisäksi Suomen kesään kuuluu olennaisesti myös toinen väistämättömyys, jonka vihaamista suomalaiset rakastavat: hyttyset.  Olipa kyseessä sitten vakavasti otettava eläintieteellinen tutkimus tai tabloidilehtien myyntikikka, tänä vuonna media on säikytellyt suomalaisia lukijoita verisellä hyttyskesällä, hyttysaalloilla ja hyttyspiikeillä, unohtamatta varoittelua denguekuumettakin mahdollisesti kantavan tiikerihyttysen levittäytymisestä Suomeen. Myöhempi tutkimus osoitti, ettei tiikerihyttysestä ole vaaraa, eikä hyttyskesä muutenkaan osoittautunut tavanomaista rajummaksi. Mökkikansa ottaa kuitenkin kaikki inisijöiden torjuntaan tarjotut ratkaisut vastaan avosylin. Hiljattain on markkinoille tullut hyttysansa. Myös hyttyskeräimeksi kutsutun laitteen luvataan houkuttelevan noin kuukauden kuluessa itikat luokseen hiilidioksidin avulla jopa parin tuhannen neliömetrin alueelta ja imuroivan ne säiliöönsä kuolemaan. Nähtäväksi jää, onnistuuko yli 600 euron hintainen vempain valtaamaan paikkansa suomalaisten mökkipihoilla ja sydämissä ja pelastamaan meidät ensi vuoden hyttyskesältä, -aalloilta ja -piikeiltä.

Kesäkuu: mentalisoida

Vuorovaikutuksessa vanhempien ja muiden ihmisten kanssa lapsi oppii mentalisoimaan tunteitaan eli jäsentämään ja kuvaamaan tunnetilojaan sekä erottamaan omat tunteet muiden tunteista. Psykiatrian erikoislääkäri Anneli Larmon mukaan mentalisaatio tarkoittaa kykyä ”pitää mielessä mieli, oma ja toisen” (Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 2010). Sanojen taustalla on myöhäislatinan sielua ja mieltä merkitsevä sana mentalis, johon pohjautuu myös mm. adjektiivi mentaalinen (’henkinen, sielullinen’).

Tänä vuonna mentalisaation käsite nousi esiin Hyvinkään ampumistragedian jälkeen esimerkiksi sanomalehtien kirjoituksissa. Mentalisaatiokyky mahdollistaa sekä omien että muiden ihmisten reaktioiden ennakoimisen ja omien tunnetilojen säätelemisen. Väkivaltaan turvautuvan ihmisen mentalisaatiokyky onkin usein syystä tai toisesta puutteellinen. Asiantuntijoiden mukaan kykyä voi onneksi parantaa terapian avulla.

Toukokuu: talkoistaminen

Sana talkoistaminen tuntuu tulevan vastaan joka puolella: mm., kun on kyse erilaisten digitaalisten aineistojen kartuttamisesta, hankkeiden ideoimisesta  ja yleisön osallistumisesta tuotekehittelyyn sekä uusista yhteiskunnallisen vaikuttamisen muodoista. Esimerkki jo melko tutusta talkoistamisesta  on verkkotietosanakirja Wikipedian toimitustyö vapaaehtoisvoimin. Talkoistamisen taustalla on englannin sana crowdsourcing, joka suomennetaan myös joukkoistamiseksi. Sosiaalisen median sanaston (TSK-sarja) mukaan joukkoistaminen tarkoittaa sitä, että tehtävä tai ongelma annetaan ratkaistavaksi ennalta määrittelemättömälle joukolle (internetissä) lähetettävän kutsun avulla. Toiminnasta voidaan käyttää myös sanaa talkoistaminen, jos siihen ei liity rahallista korvausta.

Katso myös
Joukkoälyä ja joukkoälyttämistä (Sana sanasta, heinäkuu 2010)
Talkoistettu työ (Riitta Eronen, Hiidenkivi 3/2012) 

Huhtikuu: perhesurma

Huhtikuun ykköspuheenaiheeksi nousi, murheellista kyllä, perhesurma, sen jälkeen kun vuoden aikana jo seitsemäs perhesurmatapaus tuli julkisuuteen. Sanalla tarkoitetaan sitä, että toinen vanhemmista surmaa sekä lapsensa että puolisonsa, joskus lisäksi itsensä. Nyt keskustellaan siitä, miten ja millaisiin ongelmiin ajoissa tarttumalla voitaisiin suojella perheitä ja estää kriisitilanteeseen joutuneita ihmisiä ajautumasta näin äärimmäisiin tekoihin.

Maaliskuu: sitouttamisbonus

Maaliskuussa on keskusteltu kiivaasti valtionyhtiö Finnairin johtajille ja asiantuntijoille maksetuista palkkioista, ns. sitouttamisbonuksista, joilla heidät oli houkuteltu syksyllä 2009 jäämään talousvaikeuksissa olleen yhtiön palvelukseen. Bonukset tulivat päivänvaloon, kun alettiin tutkia vuonna 2009 yhtiön toimitusjohtajaksi valitun Mika Vehviläisen asuntokauppoja eläkeyhtiö Ilmarisen kanssa. Finnairin johtajien saamat jättibonukset ovat herättäneet erityistä paheksuntaa sen vuoksi, että samoihin aikoihin niiden kanssa oli tuottavuussyistä alennettu yhtiön työntekijöiden palkkoja. – Tällaisista bonusrahoista on käytetty myös nimityksiä sitouttamispalkkio ja stay-bonus.

Helmikuu: kuntakartta

Suomen Kuvalehti sai tammikuussa haltuunsa hallituksen ”salaisen suunnitelman”, kartan, johon oli alustavasti merkitty tulevassa kuntauudistuksessa jäljelle jäävien kuntien rajat. Sen mukaan Suomeen jäisi noin 70 kuntaa, kun niitä nykyisin on 336.  Aiheesta syntyi kiihkeä keskustelu, joka vain yltyi, kun valtiovarainministeriö helmikuussa julkisti kyseisen kuntakartan: useat tahot sanoutuivat siitä heti irti. Kuntakartan rajat piirretään kuitenkin vielä uudestaan, sillä uudistus vie aikaa. Keskusteluja käydään kunnissa ja maakunnissa ennen lopullista rajojen vetoa.

Katso myös

Yhdistyvien kuntien nimet (Suomen kielen lautakunnan suositus 2006)
Läänistä aluehallintoviraston toimialue (Kielikello 2/2010)
Uudet kunnat ja niiden nimet (Kielikello 1/2010)
Kunta, kaupunki ja pitäjä (Kielikello 3/2009).

Tammikuu: vastajytky, antijytky

Presidentinvaalien 2012 ensimmäisen kierroksen yllätystulos: mm. se, että vihreiden Pekka Haavisto valittiin vaalien toiselle kierrokselle. Tämä tulkittiin useissa puheenvuoroissa vastaiskuksi kevään 2011 eduskuntavaalien perussuomalaisten voitolle  (”isolle jytkylle”) ja sen esiin nostamalle arvomaailmalle. ”Vastajytkyssä” korostuvat sellaiset arvot kuin kansainvälisyys ja vähemmistöjen oikeuksien puolustaminen. Asian kiteytti Lapin Kansassa julkaistu kirjoitus: ”Toisella kierroksella on kaksi euromyönteistä liberaalia: presidentinvaalit olivat jonkinlainen vastajytky.” (www.lapinkansa.fi 23.1.2012)

2011

Joulukuu: karppi

Ennen karppi tunnettiin vain suurikokoisena särkikalana. Sitä on syöty varsinkin Keski-Euroopassa, ja esimerkiksi Tšekissä se on ollut suosittu joulukala. Mutta kun muualla syödään jouluna karppia, meillä pohditaan nyt, ”mitä karppi syö jouluna” – siis mitä vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattava eli karppausta harrastava henkilö voi ottaa perinteisestä joulupöydästä. Karppi tarkoittaa siis tässä yhteydessä samaa kuin karppaaja. Sanat eivät ole uusia, mm. Kielikellossa niistä kirjoitettiin jo vuonna 2007. Tämän syksyn aikana lisääntynyt harrastus ja siitä käyty keskustelu ovat nostaneet sanat kuitenkin yhä enemmän esiin. On tullut myös uusia yhdyssanoja kuten karppileipä eli karppausleipä, joka tarkoittaa vähähiilihydraattista leipää. Karppi näyttää esiintyvän myös adjektiivina: joku on huomannut, että perinneruokakirjassa on ”hämmästyttävän karppi ruokaresepti ” ja joku toinen on todennut, että ”kaikki perusruokahan on karppia jouluna paitsi perunalaatikko”.

Marraskuu: korvavalo

Kaamosmasennusta vastaan on kehitetty monenlaista valohoitoa. Esimerkiksi vähitellen kirkastuva sarastusvalolamppu on ollut markkinoilla jo vuosituhannen vaihteesta. Viimeistään tänä syksynä kaamoksesta kärsivät ovat löytäneet korvavalolaitteen, jonka valon väitetään vaikuttavan korvakäytävän kautta suoraan aivoihin – tieteellistä näyttöä tosin vielä odotellaan. Vempain muistuttaa ulkoisesti mp3-soitinta nappikuulokkeineen, ja sen vuoksi siitä käytetään nimityksiä valokuulokkeet ja kirkasvalokuulokkeet. Kuulon kanssa laitteella ei ole mitään tekemistä; niinpä sen nimeksi on ehdotettu myös kuulokkeiden mallin mukaista sanaa valokkeet. Moni puhuu kuitenkin laitetta tarkoittaessaan monikossa korvavaloista ja niiden ”vaikuttavaa ainetta” tarkoittaessaan yksikössä korvavalosta.

Lokakuu: hidaskassa

Lokakuussa lehdissä ja televisiossa sai huomiota uutinen hidaskassoista, joita kokeillaan eräissä myymälöissä. Hidaskassalla voi rauhassa jutella kassamyyjän kanssa ja saada apua asioimiseen. Vuoroaan voi odottaa nojatuolissa istuen: ”Elä hättäile”, kehottaa kassan yläpuolella oleva kylttikin. Idea hidaskassasta on syntynyt Tekesin rahoittamassa palvelututkimushankkeessa, ja sen ovat toteuttaneet Aalto-yliopisto ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö.  Nuorten espoolaisten kehitysvammaisten aivoriihessä syntyi ajatus kaupan kassasta, jolla asioidessa ei tarvitse kiirehtiä, ja hidaskassakokeilun ovat ottaneet omakseen myös vanhukset ja lapsiperheet.

Hidaskassa on syytä kirjoittaa yhdyssanaksi. Erikseen kirjoittaminen voisi synnyttää mielikuvan hitaasta kassamyyjästä eikä leppoisasta kassalla asioimisesta.  Sanan alkuosa on taipumaton: asioidaan hidaskassalla eikä hitaallakassalla samalla tavoin kuin ajetaan hidaskadulla eikä hitaallakadulla.

Syyskuu: paperiton

Adjektiivi paperiton on tullut tutuksi erilaisissa yhteyksissä, joissa asioita hoidetaan sähköisesti. Kyseessä voi olla esimerkiksi paperiton toimisto tai paperiton lasku. Paperiton-sanan uusin käyttö perustuu sanan paperi erikoismerkitykseen ’määrähenkilöä koskevia tietoja sisältävistä asiakirjoista’. Paperittomista puhuttaessa tarkoitetaan siirtolaisia, jotka asuvat maassa vailla oleskelulupaa (tai vailla henkilöpapereita) ja siten myös vailla kaikkia oikeuksia. Paperittomia on Euroopassa miljoonia.

Elokuu: pop-up

Elokuun lopulla vietettiin eri puolilla Suomea Ravintolapäivää. Silloin oli kenen hyvänsä mahdollista toteuttaa toiveensa omasta ravintolasta ja perustaa yhdeksi päiväksi tai illaksi pop-up-ravintola (tai pop up  -ravintola) eli väliaikais- tai tilapäisravintola. Ilmiö on levinnyt meille Englannista, jossa tällaiset ravintolat pompsahtivat (engl. pop up) suosioon jo pari vuotta sitten. Näitä väliaikaisravintoloita putkahtaa milloin minnekin joko yhdeksi illaksi tai muutamaksi viikoksi. Ravintoloista ilmiö on levinnyt laajemmallekin: on pop-up-baareja,  -kahviloita,  -myymälöitä,  -kyläkauppoja ja jopa yhden illan pop-up-teatteriesityksiä.

Heinäkuu: lokkisota

Lokkisota on esiintynyt tiedotusvälineissä, kun on uutisoitu ihmisten ruokia toreilla näpistelevistä lokeista. Sana kuvaa niitä ponnisteluja, joilla linnut on yritetty saada aisoihin. Lokkisota on tuttu jo vuodelta 2009, mutta sitä alettiin käyttää uudelleen tänä kesänä, kun Helsingin Kauppatorille viritettiin lokeilta suojaava verkko. Vastaavia ilmauksia on esiintynyt mediassa aiemminkin: esimerkiksi rottien tuhoamisyrityksistä on puhuttu rottasotana. Sana sota tarkoittaa yleensä organisoitua aseellista taistelua, mutta se voi myös kuvata kamppailua jotakin epäkohtaa tai vitsausta vastaan. Koska sota on voimakas ja tunnepitoinen sana, lokkisota herättää mielikuvia varsin järeistä keinoista lintuja vastaan.

Kesäkuu: sixpack

Kevään hallitusneuvottelut ovat laajentaneet  lainasanan sixpack  merkityskirjoa. Tällä hetkellä sana viittaakin ensisijaisesti kuuden puolueen hallitukseen. Sixpack-sanaa käytetään myös  kuuden (olut)pullon kartonkipakkauksesta sekä treenatuista vatsalihaksista – siis ns. pyykkilautavatsasta, jossa suorat vatsalihakset näkyvät kuusijakoisena kokonaisuutena. Oxford English Dictionary -sanakirjan mukaan nämä kaksi merkitystä ovat käytössä myös englannissa, mutta sana kirjoitetaan yhdysmerkillä: six-pack. Suomessa sixpack-sanaa on käytetty lisäksi puhuttaessa kuuden suurimman kaupunkimme kokonaisuudesta. Sanan kotoperäinen vastine on kuusikko (= kuuden muodostama ryhmä), joksi uutta hallitustakin on nimitetty.

Toukokuu: ilmaveivi

Urheilukielen sanalla ilmaveivi tarkoitetaan mailalla ilmassa tehtävää kiepauttavaa liikettä, jonka aikana pallo tai kiekko pysyy mailan lavassa. Sanaa on käytetty jo 1990-luvulta lähtien varsinkin salibandyn ja sählyn harrastajien keskuudessa. Muillekin suomalaisille sana tuli tutuksi jääkiekon MM-kisojen yhteydessä, kun Suomen maajoukkueen hyökkääjä Mikael Granlund teki Suomi­–Venäjä-ottelussa tärkeän maalin juuri ilmaveivillä. Ks. myös Sana sanasta.

Huhtikuu: jytky

Eduskuntavaalien yhteydessä kaikkialle kajahtanut sana jytky kuvaa Suomen murteiden sanakirjan mukaan jotain suurta tai äänekästä. Vaikkapa tukki tai hevonen voi olla jytky, samoin jysäys tai pamaus. Sanaa käytetään enemmän itä- kuin länsimurteissa, mutta myös Heikki Paunosen slangisanakirja tuntee jytkyn pamauksen ja räjähdyksen merkityksessä. – Sana on tuttu myös Tyko Sallisen maalaistansseja kuvaavasta maalauksesta Jytkyt. Ks. myös Ajankohtaisia sanoja.

Maaliskuu: magnitudi

Japanin maaliskuinen maanjäristys nosti pintaan sanan magnitudi. Magnitudi tarkoittaa suuruutta tai voimakkuutta, tässä nimenomaan maanjäristyksen voimakkuutta. Käsitteenä se on ominaisuus (kuten tilavuus), ei mittayksikkö (kuten litra). Perinteinen Richterin asteikko on yksi tapa määrittää järistyksen magnitudi.

Helmikuu: jasmiinivallankumous

Tunisiassa vuoden 2011 alussa tapahtunut kansannousu, joka sai nimensä Tunisian kansalliskukasta jasmiinista (ja mm. Portugalin v. 1974 neilikkavallankumouksen mallin mukaan). Demokratiaa vaativa liikehdintä levisi nopeasti muihinkin Pohjois-Afrikan arabimaihin. Nimitys jasmiinivallankumous ylitti valtioiden rajat niin, että Kiinassa asti kutsuttiin kansalaisia kadulle jasmiinimielenosoituksiin.

Tammikuu: sahasää

Sana sahasää on esiintynyt tiedotusvälineissä viittaamassa kovien pakkasten ja suojasään välillä tiheästi vaihtelevaan säähän. Samasta ilmiöstä on  käytetty myös ilmausta jojosää.