Logo

Kadunnimien ja muiden kaavanimien oikeinkirjoitus

Katujen, teiden, puistojen, torien ja aukioiden nimet ovat kaavanimiä eli asemakaavoitetun alueen nimiä. Asemakaavassa voidaan nimetä myös muita kohteita, esim. ulkoiluteitä, urheilukenttiä ja satamia, joiden katsotaan tarvitsevan virallisen nimen. Myös haja-asutusalueiden teille on annettava nimet. Sekä niiden että kaavanimien oikeinkirjoitus noudattaa yleisiä paikannimien oikeinkirjoitusohjeita.


Nimien rakenne

Nimet ovat joko yksiosaisia tai muodostuneet kahdesta, joskus useammastakin osasta. Yleisimmin kaavaniminä on yhdysnimiä eli kaksi- tai useampiosaisia nimiä, esim. Satamakatu, Katri Valan puisto. Yhdysnimen jälkiosaa kutsutaan nimen perusosaksi (katu, puisto) ja alkuosaa nimen määriteosaksi (Satama, Katri Valan). Nimien oikeinkirjoitus riippuu toisaalta perusosan, toisaalta määriteosan rakenteesta. Suurin osa kaavanimistä kirjoitetaan kokonaan yhteen yhdeksi sanaksi.

 

Perusosa ilmaisee paikan lajin. Esimerkiksi kadunnimissä yleisiä perusosia ovat sanat katu, tie, kuja ja polku, kaari, linja, raitti (Länsi-Suomessa), rinne, penger, ranta, väylä. Harvinaisempia ovat taival ja tanhua, portti ja veräjä, usein pieniä yhdysteitä, sijaintia ilmaiseva laita, reuna ja syrjä sekä toisinaan aukio, tori, laituri ja tunneli, joista suoraan ilmenee, minkälaisesta paikasta on kysymys. Vierasperäiset bulevardi ja esplanadi esiintyvät joskus puistokatujen nimissä. Tiennimen perusosana voi olla myös yhdyssana, esimerkiksi puistotie, puistopolku, maantie, valtatie, kehätie, moottoritie ja yhdystie.

 

Määriteosa ilmaisee jonkin ominaisuuden nimetystä paikasta. Se yksilöi perusosan tarkoittaman paikan. Määriteosan perusteella nimet jaetaan kolmeen ryhmään:

 

Yhdysnimen vastakohta on yksiosainen nimi. Kaavanimistössä yksiosaiset nimet ovat harvinaisia, paitsi kaupunginosien niminä, esim. Viikki ja Malmi. Yksiosaisia nimiä ovat myös yhdyssanasta muodostetut nimet Kuunsirppi ja Hauenkuono.  

Kokonaan yhteen kirjoitettavat nimet

Suurin osa kaavanimistä kirjoitetaan yhteen yhdeksi sanaksi.

Erilleen kirjoitettavat nimet

Yhdysmerkilliset nimet

Määriteosan ja perusosan välissä käytetään yhdysmerkkiä, kun yksiosaiseen tai yhdysnimeen liittyy taipumaton määrite, esim. Etu-Töölö, Taka-Töölö, Etelä-Puistokatu, Pohjois-Puistokatu.

 

Vrt. poikkeuksena taipumaton adjektiivimäärite pikku: Pikku Satamakatu, Pikku Huopalahti.

 

Huom. Nimen kirjoitustavasta ilmenee sen lähtökohta. Jos kirjoitetaan Ali-Anttilantie ja Yli-Anttilantie, on olemassa kaksi Anttilantietä, joista toinen on alempi ja toinen ylempi. Jos taas kirjoitetaan Ali-Anttilan tie ja Yli-Anttilan tie, on olemassa tai on ollut esimerkiksi kaksi taloa Ali-Anttila ja Yli-Anttila, joiden mukaan tiet on nimetty.

 

 

 



Copyright © Kotimaisten kielten keskus