Vanhan kirjasuomen sanakirja
Vanhan kirjasuomen sanakirja (VKS) esittää mahdollisimman tyhjentävästi sekä
merkityksen että käytön kannalta kaikki vanhan kirjasuomen aikaisissa
lähteissä esiintyvät sanat. Se valaisee sanojen historiaa ja
lauserakenteiden kehittymistä.Teoksella on merkitystä myös teologiselle tutkimukselle, sillä valtaosa lähteistä on hengellistä, kirkolliseen käyttöön tarkoitettua kirjallisuutta. Sanaston kautta avautuu näkymiä myös Ruotsin vallan ajan aatehistoriaan ja lainkäytön historiaan.
Sanakirjan esimerkit antavat monipuolisen kuvan tuon ajan elämästä, ja siksi kirja on kiinnostavaa luettavaa kenelle tahansa.
Aineisto
Sanakirjan aineistona ovat vanhojen suomeksi julkaistujen painotuotteiden ja yhtenäisten suomenkielisten käsikirjoitusten sanavarat. Lähdeluettelossa on runsaat 1 500 teosta, joista noin 950 on lyhyitä asetustekstejä.
Lähtökohtana on kirjakielen luojan Mikael Agricolan sanasto. Muita tärkeitä lähteitä ovat mm. ensimmäinen suomenkielinen Raamattu (1642) ja kaikki tuon ajan lainsuomennokset.
Hakusanat
Sanakirjaan otetaan hakusanoiksi kaikki kirjallisuudessa esiintyvät sanat. Myös sanat, jotka esiintyvät vain vanhoissa sanakirjoissa, otetaan mukaan.
Artikkelin hakusana on yleensä nykykielisessä muodossa. VKS on sitaattisanakirja, eli esimerkkejä on runsaasti. Esimerkit on valittu siten, että ne ilmentävät sanan käyttöä mahdollisimman monipuolisesti. Myös sanan kirjallinen ikä ilmenee artikkelista.
Hakusanoja tulee olemaan n. 80 000, joista kuudesosa viitehakusanoja.
Teos
Sanakirjasta on ilmestynyt painosta kaksi osaa, ensimmäinen osa (a–i)1985 ja toinen (j–k) 1994. Tekeillä on aakkosväli l–o. Sanakirja tulee
ilmestymään kokonaisuudessaan vain sähköisenä.
Sanakirjaa tehdään Kotimaisten kielten keskuksen ja Koneen Säätiön
yhteishankkeena.