Mii lea suopman?

Suopmanat leat giela iešguđege guovllu hámit. Suopmanat leat šaddan dalle go stuorra oassi olbmuin elii ja barggai olles eallenagi seamma báikkis dahjege suohkanis. Dán láhkai guđege guovllu servošii hápmašuvai iežas giella.

Dálá servodagas suopmanerohusat leat unnon earret eará olbmuid fárredaddamiid ja beaktilis diehtojuohkima dihte. Árbevirolaš suopmaniid árvaledje uhcánaččat jávkat, muhto nu ii leat geavvan. Dáid jagiid suopmanat buorebutge adnojuvvojit eanet árvvus, ja suopmanat geavahuvvojit máŋggalágan dilálašvuođain indentiteahta čájeheapmin. Dasa lassin suopmaniid báldii leat šaddan máŋggalágan giellahámit mat čatnasit ahkái, fidnui, dilálašvuođa formaliteahta ja eará dahkkiide.

Máhca bajilČállagiidda

Suomagiella ja dan fuolkegiela

Kotusis leat viiddes suopmančoakkáldagat. Suoma suopmaniid sátnevuorkái leat čohkkejuvvon 1900-logu álggu rájes miljovnnaid mielde sátnedieđut ja dadjanvuogit. Suoma giela báddevuorkái leat fas čohkkejuvvon 1959 rájes suopmanbáttit measta juohke Suoma suohkanis. Suomen murteiden sanakirja (’Suoma suopmaniid sátnegirji’) doaimmahuvvo Suoma suopmaniid sátnevuorkká čoakkáldagaid vuođul. Guovttelogi oasis leat dán rádjai almmustuvan čieža (a–konkelopuu).
 
Suomas hállojuvvojit golbma iešguđetlágan sámegiela: anárašgiella, nuortalašgiella ja davvisámegiella. Sámegielaid ja eará suoma fuolkegielaid suopmanbáttit leat vurkejuvvon Suomen kielen nauhoitearkisto (‘Suomagiela báddevuorkká’) čoakkáldagaide.

Gárjilgielas ja mordvagielas lea ráhkaduvvon viiddes suopmansátnegirji. Dasa lassin lea ráhkaduvvomin marigiela dahjege ĉeremissa ja manjsi- dahjege vogulagiela sátnegirjjit. Vepssagielas lea elektrovnnalaš sátnerádju ja suopmansátnečoakkáldat.

Máhca bajilČállagiidda

Suoma ruoŧagiella

Suomaruoŧŧelaččaid suopmanat gullet nuortaruoŧagiela suopmaniidda, ja dain leat seilon eatnat sárgosat, mat Ruoŧas gávdnojit dušše ravdaguovlluin, erenoamážit suopmaniin davvin. Dadjat juo bealli suomaruoŧŧelaččain hállet eatnigiellan muhtun suopmana.

Suoma ruoŧagiela suopmanat juhkkojuvvojit hállanguovllu mielde Uudenmaa, Turunmaa, Ålándda ja Nuortabađaeatnama suopmaniidda. Suomaruoŧa suopmaniin lea ráhkaduvvomin sátnegirji Ordbok över Finlands svenska folkmål. Dán rádjai leat almmustuvvan golbma oasi (a–kyss), plánaid mielde almmustuvvet vel njeallje.

Máhca bajilČállagiidda

Suoma románagiella

Románagiella lea áidna indoarjalaš giella, mii gaskaáiggi rájes lea hállojuvvon duššefal Eurohpás. Giella juohkášuvvá máŋgga suopmanii; viidámusat hállojuvvojit nu gohčoduvvon valakialaš suopmanat. Suoma románagiella gullá davvisuopmaniid davveoarjejovkui, man historjjálaš guovddáža ráhkadit Eurohpá duiskkagiel guovllut. Kotusis ráhkaduvvon románagiela sátnegirjjis leat váldojuvvon vuhtii Suomas hállojuvvon románagiela báikkálaš variašuvnnat.

Máhca bajilČállagiidda

Suoma láhttagiella

Suomas geavahuvvon láhttagiella vuođđuduvvá ruoŧa láhttagillii, muhto jagiid mielde gielat leat nuppástuvvan dan mađe, ahte daid geavaheaddjit eai šat nu álkit gulahala gaskaneaset. Dasa lassin suoma láhttagielas leat areála suopmanat ja eará variašuvnnat, muhto eatnigiellan giela geavaheaddjit gulahallet gaskaneaset oalle bures. Suomaruoŧŧelaš bealjehemiid láhttagiela sáhttá almmatge atnit iežá giellan.
 

Máhca bajilČállagiidda