Suomagiella

Suomagiella gullá urálalaš giellabearrašii, mas leat guokte váldosuorggi: suoma-ugralaš gielat ja samojedagielat. Suomagiella ja dan lagaš fuolkegielat gohčoduvvojit dábálaččat nuortamearasuopman. Suomagiela lassin dasa gullet gárjil-, lyda-, vepssa-, vadja-, išora-, eestte- ja liivvagiella. Sámegielat leat suomagiela gáidan fuolkegielat.

Suomagiella lea nuortamearasuomagielain stuorámus, ja giellabearrašisge dat lea nubbin stuorámus; dušše uŋgáragielas leat eanet hállit. Suomagiela hállet Suomas eatnigiellan birrasii vihtta miljon olbmo. Dasa lassin suomagiel hállit leat Ruoŧas (s. 300 000), Davvi-Norggas (várra 12 000), Nuorta-Gárjilis ja Ingrias (50 000–100 000) ja sirdolažžan Amerihkás ja Australias.

Suomagillii – dego earáge urálalaš gielaide – lea mihtilmas, ahte giellaoahpalaš gaskavuođat almmuhuvvojit nu ahte sáni máddagii laktojuvvojit gehčosat ja laktagat. Suomas leat (lohkanvuogi mielde) 15 kásusa (nominatiiva, partitiiva, genetiiva, akkusatiiva, translatiiva, essiiva, inessiiva, elatiiva, illatiiva, adessiiva, ablatiiva, allatiiva, abessiiva, komitatiiva ja instruktiiva). Nuppit eará sátnemáddaga oasit, morfemat, leat vearbbaid persovdnagehčosat (tulen, tulemme), oamastangehčosat (kirjasi, talomme), laktapartihkkalat (tulethan, sinäkin, Timokaan, onpas) ja suorgásat. Suorgásat leat suomagielas eatnat, ja suorggideapmi lea dábálaš sátneráhkadanvuohki (omd. kirja > kirjata, kirjoittaa, kirjoituttaa, kirjoitus, kirjoitella, kirjoittelu, kirje, kirjava, kirjo, kirjoa).

Suomas hállojuvvon suomagiella juohkása máŋgga suopmanii. Váldojoavkkut leat oarje- ja nuortasuopmanat; nuortasuopmanat lea savo- ja máttanuortasuopmanat ja oarjesuopmanat leat máttaoarjesuopmanat ja máttaoarjji gaskasuopmanat, hämesuopmanat, nuortabađaeatnama mátta- gaska- ja davvisuopmanat ja davimus suopmanat.

Čállojuvvon suomagiella lea sullii vihttačuohte jagi boaris. Boarráseamos suomagillii prentejuvvon girji lea Mikael Agricola áppes ABCkiria 1543. Dan ovdalge suomagiella lei čállojuvvon ee. kristtalašvuođa oahpahusa dárbbuid várás, muhto teavsttat eai leat olus seilon. Agricola ja su maŋisboahttiid áigi gohčoduvvo boares girjesuomagiela áigin. Dalle čállojuvvon suomagiela vuođđu šattai ja ortografiija stáđásmuvai. Boares girjesuomagiela áigi nogai 1800-logu álggus. Dan čuovui árradálásuomagiela áigi 1820-logus 1870-lohkui, ja áiggi dan maŋŋá sáhttá gohčodit dálásuomagiellan.

Boares girjesuomagiel áiggi girjegiella vuođđuduvai eanaš oarje- ja máttaoarjesuopmaniidda, leihan dalle Åbo/Turku riikka guovddáš. Go suomagielas 1800-logus álge ráhkadit buot servodaga surggiide heivvolaš čuvgehusgiela, váldojuvvojedje maid eará suopmaniid rikkes dadjanvuogit atnui. Dán láhkai girjegiella rikkui maiddái nuortasuopmaniid sániiguin ja ráhkadusaiguin.

Árbevirolaš suopmaniid leat einnostan gululdaga ovttastuvvat ja jávkat, muhto dán láhkai ii leat geavvan. Dáid jagiid suopmaniid árvvusatnin lea buorebutge badjánan, ja hállojuvvon lea ”suopmanmovttas”. Iešguđetlágan areála hállangiela hámiid báldii leat šaddan máŋggalágan ahkái, fidnui, dilálašvuođa formaliteahta ja eará dahkkiide čatnašeaddji giellahámit maid suomagiela eatnigiellan hálli máhttá. Giellageavaheami heiveheapmi dilálašvuođa mielde lea oassi eatnigiela dáiddus. Suomagiella lea máŋggahámageabbo go várra goassege ovdal.