Suoma románagiella
Romanagiella gullá indoeurohpálaš giellabearraša indoiránlaš suorggi indoárjálaš vuollejovkui. Dat lea áidna indoárjálaš giella, mii hállojuvvo aivve India olggobealde. Romanagiella lea gaska India gielaid fuolkegiella. Nuppiid eará ođđaindoárjálaš gielaid láhkai romanagiella lea gárggiidan gaskaindoárjálaš gielaid bokte sanskrihttan gohčoduvvon dološindoárjálaš suopmaniin. Stuorámus oassi gielladiehtaga dutkiin jáhkket romanaid álgoruovttu lean Gaska-Indias.
Romanagiela indialaš álgovuolgga čielggai 1700-logu loahpageahčen go moanat dutkin lonohalle jurdagiiddiset ja iežaset muituimerkestemiid máilmmi gielaid birra. Gávdnosa almmuhii loahpas Halle universiteahta professor Johann Rüdiger cuoŋománus 1777.
Románagiela suopmaniid juohkimis luohkáide leat guhkes árbevierut gitta Miklosichista (1872–80, iii) rájes. Gilliat-Smith (1915) ráhkadii autoritehtalaš juogu valakialaš ja ii-valakialaš suopmaniidda. Matras (2002) juohká Eurohpá romanasuopmaniid njealji váldojovkui: Balkan románasuopmaniidda, valakialaš suopmaniidda, gaska- ja davvisuopmaniidda. Valakialaš suopmanat ráhkadit Eurohpá románasuopmaniid oinnoleamos joavkku sihke hálliid logu, geográfalaš leavvama ja dokumentašuvnna viidodaga dáfus. Románasuopmaniid typologiijas 'davvi' ii čujut bustávalaččat geografiijai, dannego davvisuopmaniid hállet Davvi-Eurohpá lassin maiddái Oarje-Eurohpás ja Eurohpá máttimus osiin.
Suomas hállojuvvon romanagiela suopman gullá Eurohpá davviromanasuopmaniid davveoarjejovkui, man historjjálaš guovddážin leat duiskkagiel guovllut. Suoma románagiela dán joavkkus dahká hui miellagiddevažžan dat, ahte eará Skandinavia álgoálgosaš davvisuopmaniin leat báhcán dušše bázahusat johtti álbmotjoavkkuid sátnerájus. Suomas románagiela leat hállan sullii 450 jagi. Vuosttas máinnašupmi romanaid boahtimis Supmii gávdno Ålánddas Kastelholma kontuin 1559. Suoma nannámis románat gávdnojit vuosttas geardde moaddelogi jagi maŋŋelaš.
Románagielaid mihtilmassárggusin juohke sajis leat oktavuođat, mat bohtet ovdan sihke strukturála ja maiddái leksikála luoikkaheapmin. Romanias leat kreikkágiela ja Balkan šlávalaš gielaid váikkuhusaid dihtii gárggiidan historjjálaš vuogit heivehit loatnasániid morfologalaččat. Eurohpá kontáktagielain oamastuvvon ođđa sátnerádju heivehuvvogođii romanagillii kreikkágiela suffiksaiguin, ja vaikko aktiiva kreikkágiela máhttu Kreikkás vuolgima maŋŋá jávkkaige, de kreikkás lonejuvvon hápmeoahppa seaillui produktiivan loatnasániid bokte. Álgoálgosaš ovdaeurohpálaš sátnerádjooasi ja giellaoahppamálle, mii dan čuovvu, gohčoduvvo romanagiela dutkamis temáhtalažžan. Eurohpálaš loanain čohkiidan sátneráju komponeantta ja giellaoahppamálle, mii dan čuovvu, gohčoduvvo fas atemáhtalažžan dahjege ksenoklihtalažžan. Bysántta áigge Kreikkás ja Balkanis šaddan oktasaš giellahámi lávejit gohčodit árraromanan, mas dálá Eurohpá románagielat leat gárggiidan.
Eurohpá románasuopmaniin álgoálgosaš indoárjálaš vuođđosánit leat sullii 650-700, iránlaš sánit sullii 70 ja asmenialaš sullii 40. Bysántta áigge kreikkágiel sánit leat 200–250. Indoárjálaš sánit sisdollet ovddimusat rumašosiid ja luonddufenomenaid namahusaid, sohkatearpmaid ja eará vuođđosániid. Eurohpálaš giellaoktavuođaid dáfus germánalaš ja skandinávalaš gielaid – namalassii ruoŧagiela – váikkuhus Suoma romanagillii lea leamaš stuoris. Leiwo (1999) atná ruoŧagiel loanain lean stuorra mearkkašumi, dannego jáhku mielde daid veagas giella lea seilon ealasin. Lagaš kontáktagielain suomagiela váikkuhus sátnerádjui lea leamaš čielgasit unnit go ruoŧagiela, ammal aiddo fal romanagiela suollemasgiela lági dihtii.
Suoma románagiella lea rievdan máŋgga láhkai dan 450 jagis, goas romanat leat Suomas orron. Eará Eurohpá romanasuopmaniid láhkai lagaškontáktagielat leat váikkuhan dan fonetihkkii ja fonologiijai. Hápmeráhkadusa opposišuvnnain leat gárganan máŋggat dakkárat, mat suomagielas váilot:
Mearkkat attrišuvnnas leat oaidnimis juo nu árrat go 1700- ja 1800-loguid molsašumis, goas lea čállojuvvon vuosttas dovddus Suoma romanaid dokumentašuvdna namalassii Kristfrid Ganandera gilvočálus Undersökning om De så kallade TATTARE eller Zigeuner, Cingari, Bohemiens, Deras Härkomst, Lefnadsätt, språk m.m. Samt om, när och hwarest några satt sig ner i Swerige, man giehtačálus seailluhuvvo Ruoŧa Gonagaslaš Čáppagirjjálašvuohtaakademiija vuorkkás. Albma láhkai giela geavaheapmi goittotge geahppánišgođii sakka easkka nuppi máilmmesoađi maŋŋá servodatlaš nuppástusaid dihtii 1950-logu rájes. Mašiinnaid atnuiváldima dihtii eanadoalus romanaid árbevirolaš ealáhusat šadde dárbbašmeahttumin ja gávpogiidda fárredaddamat nuppástuhtte bearašmálliid. Fuolla giela dilis čuožžilahtii 1960- ja 1970-loguid molsašumis áŋgiris revitalisašuvdnafiggamušaid; dalle earret eará giela várás ráhkaduvvui álkis ortografiija (MNS 1971) ja giela oahpaheapmi álggii vuos kurssaid bokte. Romanagiela oahpaheapmi vuođđoskuvllas álggii 1989. Dat gallis romanain máhttet romanagiela, ii leat dihtosis; iešguđetlágan prentosiin ovdanbuktojuvvon logut leat birrasii 40–50%.
Románagiella lea ožžon ođđa geavahansajiid hálddašanvuogádagas, medias ja girkus, muhto ovddimisat dat lea servoša iežas ruovttu- ja identiteahttagiella. Románagiela mearkkašumi govvida bealistis maid dan nana sajádat identiteahta oassin románanuoraid gaskkas, vaikko romanagiela máhttu ii livččege nu buorre. Giella lea adnojuvvon dávjá romanaid áidna opmodahkan, man eai hálit addit olggobeale olbmuid háldui. Suollemasgiellan romanagiella lea leamaš suodji ja dorvu, muhto dat lea addán vejolašvuođa hállat bearraša siskkáldas áššiin vierrosajis dalle go romanat vel johte. románagielas lea leamaš suollemasgiellan maiddái njulgestaga ávki bagademiid, gohččumiid, váruhemiid ja rávvemiid dihtii degomat gávppašemiid oktavuođas ja virgeoapmahaččaid luhtte. Dán funkšuvnna dihtii giella cevzzii go dan geavaheapmái lei nana motivašuvdna.
