Sámegielat

Sámegielat leat Eurohpá eamigielat ja nuortamearasuoma lagamus fuolkkit. Dat leat oktiibuot logi: oarjesámegielaide gullet lulli-, ubmi-, biŧon-, julev- ja davvisámegiella ja nuortasuopmaniidda anáraš-, nuortalaš-, áhkkil-, gieldda- ja darjjesámegiella. Ubmi-, biŧon- ja darjjesámegiela hállet dušše nuppelot olbmo ja áhkkilsápmelaččat eai leat šat oktage.

Sámegielaid hállet njealji riikkas: Suomas, Ruoŧas, Norggas ja Ruoššas. Sápmelaččat leat birrasii 60 000–100 000 olbmo, geain sullii 6 000–7 000 orrot Suomas. Eanemusat bealli sápmelaččain hállet sámegiela.

Suomas hállet golbma sámegiela: anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela. Buot dain lea iežas girjegiella ja ortografiija, eaige daid hállit gulahala gaskaneaset earret giela oahpahallamiin vierrogiellan.

Vaikko máŋggagielalašvuohta lea gullan álo sámi kultuvrii, de eatnagat leat váldogielaid deattu vuolde massán eatnigielaset. Suomas dušše bealli sápmelaččain hállá sámegiela eatnigiellan. Sámegielaid ealáskahttin ja doarjun leatge dál deaŧaleamos barggut Davviriikkain.

Jagi 1992 rájes sámegielain lea leamaš Suomas virggálaš sajádat sámiid ruovttuguovllus dahjege Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddas ja Soađegili davveoasis. Dát mearkkaša dan, ahte sápmelaččain lea vuoigatvuohta gálgat earániiddiset eatnigillii virgedáluin ja buohcciviesus. Muhtun skuvllain Ohcejogas ja Anáris davvisámegiella lea váldooahpahusgiellan, ja studeantadutkosis sáhttá juo geavahit davvisámegiela.

Sápmelaččat ásset davvikalohta lassin miehtá riikka: Suoma stuorámus sámebáiki Sámeeatnama olggobealde lea Helsset, gos orrot 400–500 sápmelačča. Ohcejohka lea áidna gielda Suomas gos sámit leat eanotlogus. Doppe hállet davvisámegiela, mii lea sámegielain viiddimus ja dovdoseamos. Davvisámegiela hállet 75 % buot sámegielagiin Norggas, Ruoŧas ja Suomas, Suomas ainjuo 2 000 olbmo.

Nuortalaččat ja anáraččat fas orrot eanaš Anár gielddas, mii lea áidna njealjegielat gielda Suomas: virggálaš almmuhusat gulahuvvojit álo suoma-, anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegillii.

Nuortalaččat, geat leat sullii 600 olbmo, orro ovdalaččas Beahcán guovllus, muhto sođiid maŋŋá sii ásaiduhttojedje Čeavetjávrri ja Njellima guvlui. Anáraččat, dál sullii 600 olbmo, leat Anára eamiálbmot. Sin searvi, Anarâškielâ servi, áŋgiruššá anárašgiela ealáskahttimiin. Giellabeassemetodain searvi lea fidnen buriid bohtosiid: mánát ohppet ođđasit iežaset soga giela anárašgiel beaiveruovttus.