Suoma láhttagiella

Suoma láhttagiella dahjege seavagiella lea sullii 4 000–5 000 bealjeheami giella. Dasa lassin dan geavahit eatnigiellan, nubbin giellan dahje vierrogiellan sullii 10 000 gulli suopmelačča. Suoma láhttagiel servodat čuožžilišgođii  1800-logu gaskkamuttus, goas bealjeheapmi, 11 jagi Ruoŧas skuvllaid vázzán Carl Oscar Malm (1826–1863) máhcai Supmii ja vuođđudii Suoma vuosttaš bealjehemiidskuvlla. Malm buvttii Ruoŧas maid giela – ruoŧa láhttagiela – mii gululdaga leavai Suoma bealjehemiid giellan. Dán láhkai lea šaddan dálááiggi suoma láhttagiella. Suoma ja ruoŧa láhttagiella leat jagiid mielde gárggiidan goabbat guvlui, eaige daid geavaheaddjit šat gulahala nu bures gaskaneaset.

Iešguđege láhttagiela láhtat dahjege seavvagat sáhttet leat oalle iešguđetláganat, muhto giellaoahpa dáfus láhttagielat orrot leamen čielgaseappot ovttasullasaččat go hállojuvvon gielat. Sivvan giellaoahpaid sullasašvuhtii lea jáhku mielde láhttagiela modaliteahta: giella ráhkaduvvá gieđain, rupmašiin, oivviin ja muođuin ja váldojuvvo vuostá oaidnoáiccuin. Dasa lassin ávkin adnojuvvo golmmadimenšuvnnat sadji. Hállojuvvon gielat atnet ávkin jienalaš symbolaid viidodaga ja danin leat gáidan ráhkadusa dáfus nuppiineaset.

Vaikko suoma láhttagielas leatge areála suopmanat ja ee. iešguđege sohkabuolva seavvá muhtun mađe iežá vugiiguin, de eatnigielagat áddehallet gaskaneaset viehka bures. Suomaruoŧŧelaš bealjehemiid láhttagiela sáhttá nuppe dáfus atnit sierra giellan, ja sii nuppástuhttetge láhtaid oalle olu go sevvet suoma láhttagiela válduvarieteahtaid geavaheaddjiiguin (suomaruoŧŧelaš láhttagiela dutkanprošeakta).

Lasi dieđuid láhttagiela ja bealjehemiid birra fidne ee. bealjehemiid lihtu, Kuurojen Liitto, web-siidduin ja girjjis Viittomakieliset Suomessa (doaimm. Anja Malm)