Ruoŧagiella

Ruoŧagiella lea indoeurohpálaš giella mii gullá davviriikkalaš germánalaš giellabearraša gielaide. Ruoŧagiela hállet máilmmis sullii 9 miljon olbmo, geain birrasii 296 000 orrot Suomas. Estteeatnama ruoŧagielagiid lohku lea geahppánan sakka. Ruoŧagiela hállet muhtun mađe maid ee. USA:s ja Kanáda ruoŧŧelaččaid ja suomaruoŧŧelaččaid sirdolaččaid maŋisboahttit.

Ruoŧagiela historjá juohkása čuovvovaš bajiide:

•    riibmaruoŧagiella (runsvenska) (s. 800 – s. 1225)
•    dološruoŧagiella (s.1225–1526)
•    árat ođđaruoŧagiella (1526–1732)
•    maŋit ođđaruoŧagiella (1732–1900)
•    dáláruoŧagiella (1900–).

Suomaruoŧagiella ii leat iehčanas giella, muhto dat adnojuvvo ruoŧagiela areála variántan man hállet ja čállet suomaruoŧŧelaččat. Variánta spiehkkasa ruoŧaruoŧagielas muhtun mahtái jietnadeami, muhtun mahtái sátneráju, dajaldagaid ja ráhkadusa sihke muhtun mahtái maid morfologiija dáfus. Erohusat leat muhtumassii mearkkašahttit muhto gusket dušše uhca oassái olles sátnerájus. Eanaš háviid suomaruoŧagiela iešvuođaid sáhttá buhttet njuolga ruoŧaruoŧagiel vástagiiguin. Erenoamážit suomaruoŧŧelaš sániid ja dajaldagaid gohčodit finlandisman.

Suomaruoŧagiela giellagáhttema oktan figgamuššan lea cakkadit suomaruoŧagiela gáidamis menddo sakka ruoŧaruoŧagielas.
Measta bealli suomaruoŧŧelaččain hállet eatnigiellan muhtun suopmana. Suomaruoŧagiela suopmanat gullet nuortaruoŧŧelaš suopmaniidda, ja dain leat seilon máŋga iešvuođa mat Ruoŧas gávdnojit dušše ravdaguovlluin, erenoamážit suopmaniin davvin.