ÁLGU – Sámegielaid sániid álgovuolgga

Saamelaiskielten sanojen alkuperä

Álgu-prošeavtta dutkanfáddán lea sámegielaid sátnerádju, namalassii daid álgovuolgga. Figgamuššan lea váldit vuhtii buot sámegielaid nu viidát go dain fidne dutkamii heivvolaš materiála.

Prošeakta juohkása guovtti oassái, diehtovuđđui ja davvisámegiela etymologalaš sátnegirjái mii ráhkaduvvo diehtovuođu vuođul. Bargogiellan lea suomagiella. Teknihkalaš ovdáneapmi mearrida, almmustahttogo sátnegirji elektrovnnalaččat vai girjin.

Diehtovuođđu sisdoallá etymologalaččat lágiduvvon sámegielaid sátneráju ja čujuhusaid gáldun adnojuvvon dutkangirjjálašvuhtii. Áigumuššan lea doalahit diehtovuođu áiggiin dássálaga, ja skábmamánus 2006 dat rahppojuvvui olbmuid atnui.

Prošeavttain barget fásta golbma dutki: Klaas Ruppel (ovddasvástideaddji), Kirsti Aapala ja Eino Koponen (diehtun Álgu-prošektii: saamenetymplogia[ät] kotus.fi).

Ovttasbargu

Álgu lea Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáža jođihan ovttasbargoprošeakta, masa váldet oasi maid Helssega universiteahta suoma-ugralaš lágádus ja Oulu universiteahta Giellagas-instituhtta. Professor Pekka Sammallahti doaimmahišgoahtá prošeavttas njunušin sátnegirjji mii ráhkaduvvo maŋŋeleappos.

Helssega universiteahta suoma-ugralaš lágádus fidnii gárvvisin 2005 EU-ruđaiguin dahkkojuvvon sámekultuvrra ensyklopediijaprošeavtta masa Álgu-prošeavtta dutkit čálle etymologalaš sátne-artihkkaliid.

Figgamuššan lea bargat ovttas maiddái earáiguin.