Koska sana titteli ei ainakaan nykyään enää täysin kata käsiteltävää ilmiötä, sen tilalle on otettu termi nimikemäärite, jota käytetään vuonna 2004 ilmestyneessä Isossa suomen kieliopissa.

Yksinäiset nimikemääritteet

Nimikemääritteet, ts. tittelit, arvot, ammattinimikkeet, asemaa kuvaavat sanat tms., jotka tarkoittavat jotain roolia, ovat yksinäisinä (= määritteettöminä) esiintyessään yleensä taipumattomia. Esimerkkejä:

lehtori Pirkko Mäkisen
asianomistaja Mattilalle
hyökkääjä Juha Lindiä
olympiakaupunki Ateenaan
puheenjohtajavaltio Suomea

Määritteelliset nimikemääritteet

Sellaiset nimikemääritteet, joilla itsellään on määrite, jäävät nykyään yhä useammin taivuttamatta, vastoin tähänastista ohjetta. Esimerkkejä löytyy mm. median teksteistä runsaasti:

kirje Helsingin yliopiston kansleri Kari Raiviolle
Helsingin Sanomien päätoimittaja Reetta Meriläisen mukaan
lähdettiin puotinharjulaiseen ravintola Olutpankkiin
tunnetun tv-kasvo Arvi Lindin uudet haasteet

Nykyisen suosituksen mukaan määritteet voidaan jättää taivuttamatta, koska rajanvedosta taipuvien ja taipumattomien määritteiden välillä on tullut käytännössä yhä hankalampaa.

On kuitenkin aina mahdollista taivuttaa määritettä myös entisten ohjeiden mukaan:

kirje Helsingin yliopiston kansleri Kari Raiviolle ~ kirje Helsingin yliopiston kanslerille Kari Raiviolle

Helsingin Sanomien päätoimittaja Reetta Meriläisen mukaan ~ Helsingin Sanomien päätoimittajan Reetta Meriläisen mukaan