Sanojen tavuttaminen tuntuu nopeasti ajateltuna helpolta asialta, mutta siinä on kuitenkin monta hankalaa kohtaa. Ongelmat vierassanojen tavutuksessa juontuvat ennen kaikkea siitä, että vieraat sanat poikkeavat monesti supisuomalaisesta sanahahmosta, jolloin korva ei sano tavurajojen paikkoja. Yksi keskeinen ero on se, että vierassanojen tavun voi aloittaa myös konsonanttiyhtymä.
 
anti-strofi, eks-klusiivinen, trai-leri

Vierassanojen tavutuksessa vaikeuksia aiheuttavat etuliitteet, esimerkiksi de-, in- ja kon-. Nämä ovat periaatteessa itsenäisiä osia, mutta toisaalta ne eivät hahmotu kaikissa tapauksissa etuliitteiksi. Koska aina ei ole mahdollista tietää vieraan sanan alkuperäistä rakennetta, on pidetty luontevana tavuttaa joko vierassanan yhdysosien mukaan tai suomelle luonteenomaisesti.

de-skriptio ~ desk-riptio, in-fluenssa ~ inf-luenssa, kon-struktio ~ konst-ruktio

Kun sana on ollut pitkään kielessä, sen tavutuskin suomalaistuu, Seuraavat sanat hahmotetaan mitä luultavimmin tavurakenteeltaan suomalaisiksi sanoiksi.

imp-robatur, kont-rolli, subst-raatti