Yleiskieleen on vakiintunut muoto ukkostaa. Vain se esiintyy nykykielen sanakirjoissa. Kysymys vaihtoehtoisista rinnakkaismuodoista johtuu siitä, että monille verbimuoto ukostaa on tutumpi. Miten siihen tulisi suhtautua?

Uk(k)ostaa-verbin oletettava lähtömuoto on ukkonen (vrt. esim. aakkonen: aakkostaa). Ukkostaa on tällöin oikea muoto. Tätäkin asiaa hämmentää kuitenkin se, että on olemassa samaan tapaan muodostettu sana pakastaa (ukkonen: ukkostaa, vrt. pakkanen: pakastaa). Muotojen eroa on selitetty kielihistoriallisilla syillä. Voi olla, että pakastaa on antanut mallia myös ukostaa-muodolle.

Todennäköisempi selitys ukostaa-muodolle on kuitenkin, että sen voidaan ajatella johdetun ukko-sanasta. Ukko tarjoutuu luontevasti kantasanaksi senkin tähden, että ukkosen ohella tai sijaan käytetään yleisesti yhdyssanaa ukonilma, etenkin puhuttaessa tästä sääilmiöstä yleensä (ukonilma lähestyy, pysy ukonilmalla sisällä; vrt. ukkonen jyrisee). Jos kantasana on ukko, verbi johdetaan (yleisten johtamissääntöjen mukaan) sen heikkoasteisesta muodosta, joka saadaan genetiivistä (uko + sta).

Vaikka ukostaa-muoto on johto-opillisesti mahdollinen ja se on joillekin kotimurteesta tuttu, ukkostaa on kuitenkin yleiskieleen vakiintunut muoto, ja sitä on syytä käyttää yleiskielisissä yhteyksissä, esim. lehtiteksteissä.