Valtioneuvoston maatalouspoliittisessa selonteossa arvioidaan ruokohelpi-nimisen, järvikaislaa muistuttavan heinäkasvin mahdollisuuksia bioenergian tuottajana lämpövoimaloissamme. Tuotetaanko tulevaisuuden pelloillamme ruokohelpeä vai ruokohelpiä? Onko viiden vuoden päästä viljelyalastamme jo neljännes ruokohelven vai ruokohelpin vallassa?

Helpi (mm. ruokohelpi, kanarianhelpi, pikkuhelpi) ei ole vieras tulokas vaan kielemme vanha sana. Sitä voidaan taivuttaa nykyisin kahdelle tavalla: joko perinteiseen tapaan niin, että mallina on sana kilpi (kilven : kilpeä : kilpiin; helven : helpeä : helpiin), tai niin, että mallina on sana raspi (raspin : raspia : raspeihin; helpin : helpiä : helpeihin). Aiemmin mainittiin sanakirjoissakin vain taivutus helpi : helven, koska e-vartaloiset sanat taivutettiin noin. Mutta aika on tehnyt tehtävänsä. Uudempien sanojen i:llinen taivutus on vienyt alaa e:lliseltä, jopa niin, että joidenkin mielestä e:llinen taivutus helven tuntuu vieraalta.

E-vartaloisina taipuvat nominit ovat yleensä vanhempia kuin i:llisinä taipuvat. Taivutusmuodot viestivät siis sanan iästä. Kieli muuttuu, ja se näkyy myös taivutuksessa: yleensä harvinaiset taivutustyypit sulautuvat yleisempiin.