Koska yleisnimen ja erisnimen rajat häilyvät, myös alkukirjaimen käyttö vaihtelee. Kielitoimiston neuvonnasta kysytään paljon erilaisista rajatapauksista. Niitä ovat mm. seuraavat:

Sellaiset erisnimen sisältävät ilmaukset, joissa erisnimen merkitys ei ole kokonaan häipynyt taustalle. Näissä sekä iso- että pienikirjaiminen kirjoitusasu ovat mahdollisia.

braillekirjoitus ~ Braillen (piste)kirjoitus; Pekkas-päivä ~ pekkaspäivä, Ruotsin-laiva ~ ruotsinlaiva; Suomen mestaruus ~ suomenmestaruus

Sama sana voi olla sekä eris- että yleisnimi kulloisenkin merkityksen perusteella. Siispä ei voida yksiselitteisesti sanoa, että se ja se sana kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Pitää tietää yhteys, jossa sanaa käytetään.

Pohjoismaat (= alueen nimi) – pohjoismaat (= yleensä pohjoiset maat)

Puolueiden ja järjestöjen virallisten nimien rinnalla käytetään myös yleisnimiä. Niinpä kuulutaan Marttaliittoon, mutta käydään marttojen kokouksessa.

Varsinaiset lempinimet kirjoitetaan isolla, mutta joskus rajat häilyvät. Tällaisia ovat esimerkiksi autojen nimet: Mersu (~ mersu), Sitikka (~ sitikka), rätti-Sitikka ~ rättäri.

On olemassa myös sellaisia virallisesta nimestä yleistymään pyrkiviä käsitteitä kuin Joutsen-merkki (~ joutsenmerkki) ja Reilu kauppa (”Meillä käytetään reilun kaupan kahvia”.). Iso alkukirjain on ensisijainen, kun kyseessä on rekisteröity merkki. Erisnimisyyttä puoltaa myös merkitys: kyseessähän ei ole mikä tahansa reilu ja rehellinen kauppa, vaan tietyt ehdot täyttävä kansainvälinen tuotanto- ja jakelujärjestelmä.

Lisäksi on joitakin käsitteitä, jotka voidaan vapaasti tulkita joko eris- tai yleisnimiksi; usein kyseessä ovat kuvitteelliset paikat ja henkilöt. Esimerkiksi CD-Perussanakirjassa seuraavista esitetään sekä yleis- että erisniminen kirjoitusasu: kyöpeli ~ Kyöpeli, manala ~ Manala, tuonela ~ Tuonela; Nukkumatti ~ nukkumatti.