Pienellä alkukirjaimella aloitetaan

• nimistä johdetut adjektiivit ja muut johdokset

Näitä ovat mm. paikannimistä johdetut asukkaannimet ja adjektiivit:

keskisuomalainen, ruotsalainen, newyorkilainen, impivaaralaisuus, virtasmainen; freudilaisuus

• kansojen ja kansallisuuksien nimet

arabi, baltti, somali

• perheenjäsenyyttä ja sukulaisuussuhteita ilmaisevat sanat

isä, äiti, mummi, vaari, mamma, pappa

Kohteliaassa puhuttelussa iso kirjainkin on mahdollinen.

• arvonimet ja tittelit

Kohteliaisuussyistä nämäkin voidaan joskus puhuttelussa tai kutsussa kirjoittaa isolla. Juoksevassa tekstissä käytetään pientä alkukirjainta.

Lauantaina tasavallan presidentti Tarja Halonen käveli Hakaniementorilla.

Pienellä alkukirjaimella kirjoitetaan myös suomenkielisessä tekstissä esiintyvät muista kielistä lainatut arvonimet ym.

lady, mademoiselle, sir

• kielten nimet

Myös niistä muodostetut yhdyssanat ja johdokset aloitetaan pienellä alkukirjaimella.

ruotsi, suomi, saamen kieli; ruotsinkielinen, venäjäntaitoinen

Huom.: Murteiden nimet sen sijaan ilmaistaan yleensä paikannimen avulla sanaliittona: Porin murre, Pohjois-Karjalan murre, Helsingin slangi; suomen (= suomen kielen) murteet, karjalan (= karjalan kielen) murteet. Joskus raja häilyy, esimerkiksi Savon murteesta puhutaan usein ikään kuin kielenä: joku puhuu suomea ja savoa, toinen rauman kieltä.

• kasvien ja eläinten ym. suomenkieliset nimet

Ne ovat yleisnimiä myös silloin kun niihin sisältyy paikannimi.

husky, lapinkoira, mustanmerenruusu

• kasvien ja eläinten tieteellisten nimien lajinimet

(Felis) domesticus, (Homo) sapiens

• tyylisuuntien, ajanjaksojen ja sotien nimet

art deco; antiikki, empire, barokki; ensimmäinen maailmansota, suuri Pohjan sota, talvisota

• valtionhallinnon keskeisten elinten nimet

Sekä suomalaiset että muunkieliset kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.

eduskunta, hallitus, duuma, knesset, opetusministeriö, ylähuone

Myös poliisiviranomaisten ja tuomioistuinten nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella: 

liikkuva poliisi, korkein oikeus, valtakunnanoikeus

• toimikunnat, neuvostot ja muut asiantuntijaelimet

oikeusturva-asiain neuvottelukunta, tietosuojalautakunta

• lakien nimet

kielilaki, tasa-arvolaki (jonka ”virallinen nimi” eli lakitekstistä löytyvä otsikko on laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta)

• päivien – myös juhlapäivien – ja kuukausien nimet

Suoraan muista kielistä lainatut juhlien nimet kirjoitetaan nekin meillä pienellä.

sunnuntai, juhannus, ystävänpäivä, suomen kielen päivä; joulukuu; halloween, jom kippur, ramadan

Myös tervehdyksissä on täysin korrektia kirjoittaa sanat joulu, pääsiäinen ym. pienellä:

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Juhlapäivien nimissä on myös sellaisia, joihin sisältyvän erisnimen merkitys on niin hämärtynyt, että ne kirjoitetaan pienellä.

vappu, tapaninpäivä

Vähemmän vakiintuneet kirjoitetaan erisnimen sisältäviksi sanaliitoiksi nimipäivien tapaan:

Lucian päivä, Kukan päivä (vrt. Liisan päivä).

Erilaisten kerrallisten teemapäivien nimet ovat kuitenkin yleensä propreja.

• ruokien ja ruokalajien nimet

Ne kirjoitetaan pienellä myös silloin kun ne ovat lainasanoja.

basmatiriisi, osso buco

Nimityksiin sisältyy usein merkitykseltään kalvennut erisnimi (kuten moniin muihinkin mitä erilaisimpiin asioihin viittaaviin sanoihin). Ne kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.

bostonkakku, janssoninkiusaus, karjalanpaisti

Huom. Ravintola-alan erikoiskielessä poikkeuksen tekevät kuitenkin niin sanotut gastronomiset määreet, jotka voivat viitata henkilön- tai paikannimeen ja jotka vakiintuneeseen tapaan kirjoitetaan isolla, esim. ”kuhaa Orly” (= Orlyn tapaan); Romanovin mansikat.

Jo edellä mainittujen ryhmien lisäksi eri aloilla on paljon muita erisnimilähtöisiä mutta yleiskäsitteiksi muuttuneita sanoja, jotka vakiintuneisuuttaan kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.

dieselmoottori, röntgenkuva, steinerkoulu, suomimakkara, tuomasmessu

Jotkin sanat häilyvät vielä eris- ja yleisnimisyyden rajoilla: Eurooppa-ministeri ~ eurooppaministeri.

Kun erisnimeä käytetään kuvallisesti, alkukirjain on yleensä pieni. Osa tällaisista sanoista on päässyt sanakirjoihinkin.

– – on nähnyt kiinat ja amerikat; kulmakunnan peppi pitkätossu; donjuan, ruususenuni

Lyhenteistä pienikirjaimisia ovat yleisten lyhentämissääntöjen mukaan muodostetut yleiskielen lyhenteet, samoin mittayksiköiden lyhenteet. Myös monet sanoiksi hahmotettavat lyhenteet ovat pienikirjaimisia.

ks. (’katso’), mm. (’muun muassa’) nro (’numero’), ym. (’ynnä muuta’); mm (’millimetriä’); luki-, luomu-