TekstiversioPå svenska | Sámás | Romani tšimbaha | Viittomakielellä | In English
Etusivulle
- + Tulosta sivu
Kotimaisten kielten keskus
 

Iso vai pieni alkukirjain?

Internet

Halloween

Intercity

Joulu ja muut juhlapyhät

Puolustusvoimain lippujuhlan päivä

Tanssien nimet


Milloin iso alkukirjain?
Isolla alkukirjaimella aloitetaan
  • virkkeen ensimmäinen sana
Isolla aloitetaan myös muuten pienellä kirjoitettava nimen etuliite, esim. af tai von. Johtolauseen päättävän kaksoispisteen jälkeinen selittävä teksti alkaa isolla silloin, kun kaksoispisteen piiriin kuuluva kokonaisuus on monivirkkeinen.
Hän sanoi: ”Niin sitä pitää!”
Von Wrightien tauluja on esillä Ateneumissa.
Olkaa optimisteja: Kaikki järjestyy.
Teillä on kaikki mahdollisuudet puolellanne!
  • otsikon ja väliotsikon ensimmäinen sana
Muut otsikkoon kuuluvat sanat alkavat pienellä, elleivät ne ole nimiä.
  • luetelman täysin itsenäiset kohdat
Luetelmassa on tällöin pisteeseen loppuvia itsenäisiä virkkeitä. Esitteiden, ohjelmalehtisten tai vaikkapa käyntikorttien tekstiä voi asetella eri tavoin. Halutessaan voi aloittaa jokaisen rivin isolla, mutta typografiset seikat vaikuttavat paljon, eikä ole vain yhtä oikeaa tapaa.
  • henkilönnimet
Niin suku- ja etunimet kuin lempi- ja lisänimetkin ovat erisnimiä.
Maija, Juha-Matti, Virtanen, Virtaska, Masa, Katariina Suuri
Nimiin liittyvä määrite (isä, äiti; pyhä jne.) voidaan kirjoittaa isolla, jos se on niin kiinteä, että hahmottuu osaksi nimeä: Äiti Teresa.
Jumala kirjoitetaan isolla puhuttaessa kristinuskon, juutalaisten ja islamin jumalasta; islamintuntijoiden teksteissä arabian sana allah käännetään yleensä suomeksi sanalla Jumala. Eri uskontojen jumalilla on lisäksi mitä moninaisimpia nimiä.
Jumala, Allah, muinaissuomalaisten ylijumala Ukko
 Jumalaa ja Kristusta tarkoittavat muutkin sanat kirjoitetaan usein isolla (Vapahtaja).
  • paikannimet
Suomi, Etelä-Eurooppa, Impivaara, Aleksis Kiven katu
Myös nimeen liittyvä yhdyssanan tai sanaliiton alkuosamäärite kirjoitetaan isolla, jos se rajaa maantieteellisesti jonkin osan perusosan tarkoittamasta alueesta (Järvi-Suomi, Latinalainen Amerikka). Jos alkuosa sen sijaan luonnehtii koko perusosaa jonkin ominaisuuden kannalta, määriteosa kirjoitetaan pienellä (koti-Suomi).
  • rakennusten nimet
Lasipalatsi, Eduskuntatalo
Usein raja eris- ja yleisnimisyyden välillä häilyy (Kaupungintalo ~ kaupungintalo).
  • tähtikuvioiden ja taivaankappaleiden nimet
Myös muuten pienellä kirjoitettavat Aurinko, Kuu ja Maa ovat erisnimiä sellaisessa tekstiyhteydessä, jossa niistä ei puhuta yleisesti, vaan ’avaruuden paikanniminä’.
Linnunrata, Venus. Mars on nyt lähellä Maata.
  • kirjojen, taideteosten, erilaisten julkaisujen ym. nimet
Useammasta sanasta muodostuvissa nimissä vain ensimmäinen sana kirjoitetaan isolla, elleivät muut sanat itsessään ole erisnimiä. Eräisiin vanhoihin nimiin on kuitenkin vakiintunut kaikkien osien isokirjaimisuus.
Kalevala, Ellen Thesleffin Kaiku, Suomen kielen perussanakirja
Erisnimiä ovat myös Raamattu ja Koraani.
  • sävellysten nimet
Isolla kirjoitettavaksi erisnimeksi katsotaan sellainen, joka on varta vasten annettu teokselle nimeksi.
Beethovenin Kohtalonsinfonia, Rautavaaran Valon enkeli
Isolla aloitetaan myös nimeen kuuluva sävellystyypin adjektiiviattribuutti.
Brahmsin Unkarilaiset tanssit, Bachin Brandenburgilaiset konsertot
Sen sijaan erisnimeksi ei katsota sävellysten nimissä sävellystyyppiä kuvaavaa sanaa (klarinettikvintetto) eikä soittimistoon tai esitystilanteeseen viittaavaa sanaa (pianotrio, häämarssi).
  •  oppilaitosten ja tutkimuslaitosten nimet
Päiväkoti Alku, Teknillinen korkeakoulu, Kotimaisten kielten keskus
  •  virastojen ja laitosten nimistä monet
Ilmailulaitos, Onnettomuustutkintakeskus, Opetushallitus, Ulkomaalaisvirasto, Yleisradio
  •  yritysten, yhdistysten, järjestöjen ym. nimet
Ne koostuvat usein useammasta kuin yhdestä sanasta, ja niistä vain ensimmäinen sana alkaa nykynormien mukaan isolla. Vanhoissa järjestöjen, urheiluseurojen ja puolueiden nimissä on kuitenkin paljon sellaisia, jotka on rekisteröity tästä ohjeesta poikkeavassa asussa.
Marttaliitto, Satakunnan martat ry; Euroopan unioni; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Kun ei käytetä yhdistyksen virallista nimeä tai kun viitataan jäsenyyteen, alkukirjain on pieni:
Kuulutko marttoihin?
  •  erisnimen sisältävät nimitykset
Henkilönnimeen ja paikannimeen pohjautuvat sairauksien nimitykset kirjoitetaan vakiintuneesti isolla; lääketieteen kielen käytäntö poikkeaa tässä yleiskielestä, jossa useimmat erisnimilähtöiset käsitteet ovat pienikirjaimisia.
Alzheimerin tauti, Down-lapsi, Creutzfeldt–Jakobin tauti, Sallan tauti
Samalla tavalla kirjoitetaan myös henkilönnimiin pohjautuvat elinten, lääketieteellisten kokeiden ja hoitomenetelmien nimitykset, samoin paikan tai keksijän nimeen perustuvat virusten nimitykset.
Millsin koe, Langerhansin saareke, Puumala-virus
  •  tuotenimet
Tuotenimiä koskevat periaatteessa samat oikeinkirjoitusohjeet kuin muitakin nimiä, vaikka ne on joskus rekisteröity näistä poikkeavassa asussa.
Kumpi on edullisempaa kahvia, Saludo vai Presidentti?
Voin vaihtoehtona pöydässä oli Keiju-margariinia.

  •  kasvien ja eläinten tieteelliset nimet
Kasvien ja eläinten tieteellisissä nimissä isolla kirjaimella aloitetaan pääjaksot, kaaret, luokat, lahkot, heimot ja suvut.
 Felix domesticus, Homo sapiens
Kohteliaisuuden ja kunnioituksen osoitukseksi voidaan esimerkiksi kirjeen puhuttelussa, kutsukortissa ym. käyttää isoa kirjainta myös normaalisti pienikirjaimisesta tittelistä ja muista henkilöön viittaavista sanoista.
Arvoisa Tasavallan Presidentti
Rakas Mummi!

Myös laitosten nimissä käytetään joskus isoa kirjainta näin. Erityisen runsaasti isoa kirjainta kunnioituksen osoituksena viljellään hengellisessä tekstissä. Kirjeissä persoonapronominit sinä ja te kirjoitetaan usein isolla:
En tiedä, miten voin kyllin kiittää Sinua.
Pienen kirjaimen käyttö on sekin aina mahdollista, ei epäkohteliasta. Isoa alkukirjainta käytetään myös tyyli- ja korostuskeinona osoittamassa juhlallisuutta, painokkuutta, tärkeyttä tms. Tällöin pitää varoa liiallisuutta, sillä ison alkukirjaimen runsas käyttö tekee tekstistä helposti hyppelehtivää ja voi muodostua maneeriksi, jolloin keino menettää tehonsa.
Se oli yksi elämän Suurista Hetkistä.
Lyhenteet, joihin on poimittu yhdyssanan tai sanaliiton sanojen alkukirjaimet, ovat isokirjaimisia.
MM ’maailmanmestaruus’; OM ’oikeusministeriö’; TTY’ Tampereen teknillinen yliopisto’
Nimeen viittaavat kokonaisina sanoina luettavat isokirjainlyhenteet muuttuvat usein lyhennesanoiksi, joista vain ensimmäinen kirjain on iso, kuten missä tahansa nimessä.
 Akava, Kela

Milloin pieni alkukirjain?

Miksi alkukirjaimen koko vaihtelee?

Linnan juhlat vai linnanjuhlat?

Iso vai pieni alkukirjain kaksoispisteen jälkeen?

Von-etuliite nimissä?

Puolueiden nimien alkukirjain?

Ruotsin-laiva vai ruotsinlaiva?

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri

Kesä-Suomi vai kesä-Suomi?

Käyttäjätunnuksen alkukirjain

Runebergin päivä ja runebergintorttu

Ystävänpäivä


Päivitetty 18.11.2010

 
Poutapilvi web design Oy