Juhlapyhien nimet kirjoitetaan suomessa pienellä alkukirjaimella: joulu, tapaninpäivä, uusivuosi, uudenvuodenpäivä, loppiainen, tuomaanpäivä, itsenäisyyspäivä. Jos kuitenkin tarkoitetaan jonkun tutun Tuomaan tai Tapanin nimipäivää, kirjoitetaan sanat erikseen ja nimi isolla alkukirjaimella: Juhlistimme Tapanin päivää kakkukahvein.

Entä jouluiset toivotukset?

Jouluna toivotetaan sukulaisille ja tutuille lukemattomissa postikorteissa Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Painetuissa korteissa käytetään useimmiten isoja alkukirjaimia (”Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!”). Se on kortteihin vakiintunut tapa, jota ei kuitenkaan tarvitse noudattaa, kun kirjoittaa toivotukset itse.

Mitkä joulu-alkuiset sanat ovat yhdyssanoja? Joulunodotus vai joulun odotus, jouluntulo vai joulun tulo, joulunaika vai joulun aika?

Joulunaika on vakiintunut käsite. Sana viittaa tiettyyn tarkkarajaiseen aikaan (yleensä jouluaatosta loppiaiseen), ja kirjoitetaan tavallisesti yhdyssanaksi. Joulun tulo ja joulun odotus ovat tilapäisempiä pääsanan ja määritteen yhdistelmiä, joissa merkitys on sama, kirjoittipa ne yhteen tai erikseen. Tavallisesti ne kirjoitetaan eri sanoiksi, mutta joissain lauseyhteyksissä on selvempää kirjoittaa sanat yhteen: Koimme iloisen joulunodotuksen tunteen (vrt. iloisen joulun odotuksen tunteen).

Entä muut vuodenvaihteen pyhät ja niiden aatot? Uusivuosi vai uusi vuosi, uudenvuodenaatto vai uuden vuoden aatto, aatonaatto vai aaton aatto?

Vuoden ensimmäisen päivän juhla on vakiintunut käsite, ja sen nimitys on yhdyssana: uusivuosi. Vakiintuneita ovat myös aattopäivän ja muiden vuodenvaihteen hetkien nimitykset, jotka sisältävät sanan uusivuosi, ja niinpä niidenkin nimitykset kirjoitetaan yhteen: uusivuosi, uudenvuodenpäivä, uudenvuodenyö, uudenvuodenaatto. Myös aattoa edeltävän päivän nimitys aatonaatto on yhdyssana. Toivotuksessa hyvää uutta vuotta tarkoitetaan koko tulevaa vuotta eikä vain sen ensimmäistä päivää, ja siksi sanat kirjoitetaan erikseen.