Suomen ruotsinkieliset kuntien nimet
Kaksikieliset kunnat, joissa enemmistökieli on suomi
Kaksikieliset kunnat, joissa enemmistökieli on ruotsi
Yksikieliset ruotsinkieliset kunnat
Yksikieliset suomenkieliset kunnat, joille vahvistettu myös ruotsinkielinen nimi
Historiallisia ruotsinkielisiä nimiä
Kaksikieliset kunnat, joissa enemmistökieli on ruotsi
Yksikieliset ruotsinkieliset kunnat
Yksikieliset suomenkieliset kunnat, joille vahvistettu myös ruotsinkielinen nimi
Historiallisia ruotsinkielisiä nimiä
Valtioneuvoston päätös kuntien ruotsin- ja kaksikielisyydestä 19.12.2002 koskee vuosia 2003–2012.
Kunnalla voi olla sekä suomen- että ruotsinkielinen nimi, vaikka kunta ei olisikaan kaksikielinen. Kielilain nojalla kunnat jaetaan yksikielisiin suomen- tai ruotsinkielisiin kuntiin ja kaksikielisiin kuntiin, joissa enemmistökielenä on suomi tai ruotsi. Kunta on yksikielinen, jos sen asukkaat ovat samankielisiä tai jos siinä asuvia toiskielisiä on vähemmän kuin 8 %. Kunta on kaksikielinen, jos toiskielisiä on 8 % tai vähintään 3 000 henkeä. Kaksikielistä kuntaa ei saa määrätä yksikieliseksi, ellei toiskielisten määrä ole vähentynyt 6 %:iin tai sitä pienemmäksi.
Palaa otsikoihin
Kaksikieliset kunnat, joissa enemmistökieli on suomi
Espoo – EsboHanko – Hangö
Helsinki – Helsingfors
Vantaa – Vanda
Kaskinen – Kaskö
Kauniainen – Grankulla
Kirkkonummi – Kyrkslätt
Kokkola – Karleby
Lapinjärvi – Lappträsk
Loviisa – Lovisa
Lohja – Lojo
Myrskylä – Mörskom
Pyhtää – Pyttis
Porvoo – Borgå
Sipoo – Sibbo
Siuntio – Sjundeå
Turku – Åbo
Vaasa – Vasa
Palaa otsikoihin
Kaksikieliset kunnat, joissa enemmistökieli on ruotsi
Ingå – InkooKimitoön – Kemiönsaari
Kristinestad – Kristiinankaupunki
Kronoby – Kruunupyy
Malax – Maalahti
Korsholm – Mustasaari
Pargas – Parainen
Jakobstad – Pietarsaari
Pedersöre – Pedersören kunta
Raseborg – Raasepori
Nykarleby – Uusikaarlepyy
Vörå – Vöyri
Palaa otsikoihin
Yksikieliset ruotsinkieliset kunnat
BrändöEckerö
Finström
Föglö
Geta
Hammarland
Jomala
Korsnäs
Kumlinge
Kökar
Lemland
Lumparland
Larsmo – Luoto
Mariehamn – Maarianhamina
Närpes – Närpiö
Saltvik
Sottunga
Sund
Vårdö
Palaa otsikoihin
Yksikieliset suomenkieliset kunnat, joille vahvistettu myös ruotsinkielinen nimi
Enontekiö – EnontekisEurajoki – Euraåminne
Hailuoto – Karlö
Hamina – Fredrikshamn
Hyvinkää – Hyvinge
Hämeenkyrö – Tavastkyro
Hämeenlinna – Tavastehus
Iisalmi – Idensalmi
Ikaalinen – Ikalis
Ilomantsi – Ilomants
Inari – Enare
Isojoki – Storå
Isokyrö – Storkyro
Jokioinen – Jockis
Joroinen – Jorois
Järvenpää – Träskända
Kaarina – S:t Karins
Kajaani – Kajana
Karijoki – Bötom
Karkkila – Högfors
Kaustinen – Kaustby
Kerava – Kervo
Kokemäki – Kumo
Kustavi – Gustavs
Köyliö – Kjulo
Lahti – Lahtis
Laihia – Laihela
Lappeenranta – Villmanstrand
Lapua – Lappo
Lieto – Lundo
Liminka – Limingo
Merikarvia – Sastmola
Mikkeli – S:t Michel
Naantali – Nådendal
Nousiainen – Nousis
Oulu – Uleåborg
Paimio – Pemar
Pirkkala – Birkala
Pomarkku – Påmark
Pori – Björneborg
Pornainen – Borgnäs
Raahe – Brahestad
Raisio – Reso
Rauma – Raumo
Sauvo – Sagu
Savonlinna – Nyslott
Taivassalo – Tövsala
Tampere – Tammerfors
Teuva – Östermark
Tornio – Torneå
Tuusula – Tusby
Ulvila – Ulvsby
Uusikaupunki – Nystad
Veteli – Vetil
Vihti – Vichtis
Virrat – Virdois
Ylitornio – Övertorneå
Ähtäri – Etseri
Palaa otsikoihin
Historiallisia ruotsinkielisiä nimiä
Kuntien virallisesti vahvistettujen nimien lisäksi on perinteisiä, vanhastaan tunnettuja ruotsinkielisiä nimiä, joita voi käyttää esimerkiksi historiallisissa ruotsinkielisissä teksteissä, mm. Vemo (Vehmaa), Virmo (Mynämäki).Palaa otsikoihin





