TekstiversioPå svenska | Sámás | Romani tšimbaha | Viittomakielellä | In English
Etusivulle
- + Tulosta sivu
Kotimaisten kielten keskus
 

Kielikello

Kielikello on Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema kielenhuollon tiedotuslehti. Se opastaa kielenkäytön kysymyksissä, kertoo uusista suosituksista ja kertaa entisiä sekä kirjoittaa yleistajuisesti kielestä ja sen tutkimuksesta. Kielikello on tarkoitettu apuvälineeksi kirjoittajille ja tiedonlähteeksi kaikille kielestä kiinnostuneille. Kunkin Kielikellon sisällysluetteloa voi katsoa sähköisestä arkistosta napsauttamalla lehden numeroa.

Kielikello-lehden tilaajat voivat lukea uusimman lehden nyt myös verkossa, osoitteessa www.kielikello.fi.

Kielikello 4/2010


Kielikello 4/2010
Kielikellossa 4/2010 jatkuu nimenmuutosteema:  aluehallintouudistusta suunniteltaessa olisi ollut hyvä pitää mielessä sen vaikutus myös kieleen ja nimistöön. 

Asiatekstissä ihmiseen viitataan pronominilla hän, mutta puheessa myös pronomini se on tavallinen. Minkälainen on pronominien välinen työnjako?

Kohteliaisuutta voi osoittaa monilla kielen keinoilla. Niiden valinta vaikuttaa ilmaisun sävyyn, joka vaihtelee kunnioittavasta tuttavalliseen.





Muuta luettavaa
  • Miten viranomaiskieltä selkeytetään Saksassa?
  • Voimakas yhä voimissaan
  • Uudissana – Sosiaalinen shoppailu
  • Kielenhuollon historiaa – Milloin alettiin käyttää sanaa kielenhuolto?

Kielikello 3/2010


Kielikello 3/2010


Kielikellossa 3/2010 kirjoitetaan yritysten kielistä eri näkökulmista. Monikielisten yritysten kielelliset ratkaisut eivät ole merkityksettömiä, ja ne  perustuvat aina jonkinlaiseen kielpolitiikkaan, usein näkymättömään.

Entäpä minkälaisia kieli- ja viestintätaitoja vaaditaan tämän päivän työelämässä?

Yrityksen nimi on viesti sen toiminnasta, mutta myös osa markkinointia. Nimen avulla yritetään erottua muista. Siksi sen on oltava erilainen, yllättävä ja jopa hätkähdyttävä.




Muuta luettavaa
  • Fimeasta Stroke Unitiin – julkisten palvelujen nimet
  • Suomen kielen lautakunnan kirje yliopistopäättäjille: Suomen kielen asema turvattava tieteen ja korkeimman opetuksen kielenä
  • Kyllä käärmekin masentuu
  • Uudissana – Uudella vai vanhalla telakalla
  • Kielenhuollon historiaa – Ensimmäinen kielilautakunta

Kielikello 2/2010


Kielikello 2/2010


Kielikellossa 2/2010 puhutaan nimistä. Kaupungin nimistöä suunnitellaan ensisijaisesti asukkaita varten, mutta siitä hyötyvät myös viranomaiset. Lehdessä käsitellään myös sitä, miten ihmisen identiteetti ja kokemus johonkin kuulumisesta joutuvat murrokseen mm. paikkakunnalta  toiselle muutettaessa.

Kieli kartalla -palstalla esitellään sana huilata.








Muuta luettavaa
  • Helsinki, Hesa vai Stadi: miten Helsingistä puhutaan?
  • Suurella sydämellä – tai isolla
  • Selkokielen monet tehtävät
  • Näin ollen
  • Kielenhuollon historiaa – Allan Saratien unohdettu kieliopas


Kielikello 1/2010


Kielikello 1/2010
Kielikellon 1/2010 julkishallinnon nimiä käsittelevässä kirjoituksessa kysytään, ovatko viranomaisten valitsemat nimet sellaisia, että ne täyttävät hallintolain vaatimukset hyvästä kielenkäytöstä. Lehdessä kerrotaan myös päiväkotien monenlaisista kirjoitustöistä. Kielikellossa 3/2009 tarkasteltiin nykykielen johdoksia, tässä lehdessä kerrotaan niiden historiasta.

Lehden uudella Kieli kartalla -palstalla esitellään murteiden ja nimistön ilmiöitä levikkikartoin. Tämänkertainen sana on juna.






Muuta luettavaa
  • Kielitoimiston puhelinneuvonnan asiakaskysely
  • Liisan- ja Mariankadun kulmassa – yksikkö vai monikko?
  • Kielenhuollon historiaa – yhdysmerkin käyttö ja paikannimien oikeinkirjoitus
  • Mistä on hassut sanat tehty?



Päivitetty 18.3.2013


Kielikellot 1968–

Aikaisempien Kielikellojen sisältöjä voi katsoa Kielikellon sähköisestä arkistosta. Kunkin lehden numerosta pääsee katsomaan sisällysluetteloa.

Kielikellon sähköisen arkiston käyttö on maksullista; kirjoituksia pääsee lukemaan hankkimalla käyttäjätunnuksen ja salasanan. Ne voi tilata Tilaajapalvelusta.

 
Poutapilvi web design Oy