Kielikello 2003

Kielikello on Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema kielenhuollon tiedotuslehti. Se opastaa kielenkäytön kysymyksissä, kertoo uusista suosituksista ja kertaa entisiä sekä kirjoittaa yleistajuisesti kielestä ja sen tutkimuksesta. Kielikello on tarkoitettu apuvälineeksi kirjoittajille ja tiedonlähteeksi kaikille kielestä kiinnostuneille. Kunkin Kielikellon sisällysluetteloa voi katsoa sähköisestä arkistosta napsauttamalla lehden numeroa.

Kielikello-lehden tilaajat voivat lukea uusimman lehden nyt myös verkossa, osoitteessa www.kielikello.fi.

Kielikello 4/2003

Vuoden 2004 alussa tulivat voimaan sekä uusi kielilaki että uusi hallintolaki, jonka 9. pykälä velvoittaa viranomaiset käyttämään asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Kielikellossa 4/2003 pohditaan, mitä uusi kielilaki tuo tullessaan ja miten pitäisi kehittää virka- ja lakikieltä.

Kielikello 3/2003

Kielikello 3/2003 on laaja teemanumero, jossa kerrataan isoa ja pientä alkukirjainta koskevat kielenkäytön ohjeet. Missä kulkevat erisnimen ja appellatiivin rajat? Miten valtion hallinnossa tapahtuneet muutokset näkyvät nimissä?

Kielikello 2/2003

Kielkellossa 2/2003 kerrotaan, miten sanoja on saatu ja saadaan suomen kieleen. Esimerkiksi Elias Lönnrot rikastutti kasvitieteen sanastoa. Miten atk-slangiin syntyy uusia sanoja, ja miksi työpaikkailmoitukset ovat usein sekakielisiä?

Lehdessä käsitellään myös venäjän kyrillisiä kirjaimia: miksi niiden suomeen siirtämisessä on paljon kirjavuutta, vaikka siirrekirjainnuksesta on olemassa selvät ohjeet?

Kielikello 1/2003

Kielikellossa 2/2003 pohdítaan, ovatko puhuttu ja kirjoitettu kieli erkaantuneet toisistaan  ja miksi nykyään on kaksi Karjalaa ja kahden kielen karjalaa.

Lehdessä kerrotaan myös, minkälaisia käytännön ongelmia liittyy tavutukseen ja mihin tavutusta tarvitaan.







Katso Kielikellon yhteystietoja ym.