Nimikemääritteiden (tittelien) taipuminen

Suomen kielen lautakunta käsitteli maaliskuussa 2005 tittelien ja tittelien tapaan käytettyjen erisnimimääritteiden taipumista. Koska sana titteli ei ainakaan nykyään enää täysin kata käsiteltävää ilmiötä, lautakunta päätti ottaa sen sijasta käyttöön termin nimikemäärite, jota käytetään vuonna 2004 ilmestyneessä Isossa suomen kieliopissa.

Suomen kielen lautakunta päätyi suosittamaan yksinäisten nimikemääritteiden taivuttamisesta seuraavaa:

Nimikemääritteet, ts. tittelit, arvot, ammattinimikkeet, asemaa kuvaavat sanat tms., jotka tarkoittavat jotain roolia, ovat yksinäisinä (=  määritteettöminä) esiintyessään yleensä taipumattomia. Esimerkkejä: lehtori Pirkko Mäkisen, asianomistaja Mattilalle, hyökkääjä Juha Lindiä, olympiakaupunki Ateenaan, puheenjohtajavaltio Suomea.

Keskustelua määritteellisistä nimikemääritteistä

Suomen kielen lautakunta tarkasteli myös niitä nimikemääritteitä, joilla itsellään on määrite, ja totesi, että nekin jäävät nykyään yhä useammin taivuttamatta, vastoin tähänastista ohjetta (ks. 1 B). Esimerkkejä löytyy mm. median teksteistä runsaasti:

kirje Helsingin yliopiston kansleri Kari Raiviolle

Helsingin Sanomien päätoimittaja Reetta Meriläisen mukaan

lähdettiin puotinharjulaiseen ravintola Olutpankkiin

tunnetun tv-kasvo Arvi Lindin uudet haasteet

Koska rajanveto taipuvien ja taipumattomien määritteiden välillä on tullut käytännössä yhä hankalammaksi, lautakunta katsoi, että rajanvedosta voidaan luopua. Näin yksinkertaistetaan nimiin liittyvien attribuuttien, nimikemääritteiden, käyttöä. On kuitenkin aina mahdollista määritettä taivuttaa myös entisten ohjeiden mukaan.

kirje Helsingin yliopiston kansleri Kari Raiviolle ~ kirje Helsingin yliopiston kanslerille Kari Raiviolle

Helsingin Sanomien päätoimittaja Reetta Meriläisen mukaan ~ Helsingin Sanomien päätoimittajan Reetta Meriläisen mukaan

Lue lisää nimikemääritteiden taivutuksesta.