Kielikello
Kielikello on Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema kielenhuollon tiedotuslehti. Se opastaa kielenkäytön kysymyksissä, kertoo uusista suosituksista ja kertaa entisiä sekä kirjoittaa yleistajuisesti kielestä ja sen tutkimuksesta. Kielikello on tarkoitettu apuvälineeksi kirjoittajille ja tiedonlähteeksi kaikille kielestä kiinnostuneille. Kunkin Kielikellon sisällysluetteloa voi katsoa sähköisestä arkistosta napsauttamalla lehden numeroa.
Kielikello-lehden tilaajat voivat lukea uusimman lehden nyt myös verkossa, osoitteessa www.kielikello.fi.
Kielikello 4/2007

Suomen kielen lautakunta käsitteli lokakuisessa kokouksessaan seksististä kielenkäyttöä ja julkaisi kannanoton sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi. Asia herätti vilkasta julkista keskustelua. Niinpä Kielikellonkin numerossa 4/2007 puhutaan paljon kielestä ja sukupuolesta, mm. kielenhuollon, käännösten, säädöskielen ja sanakirjan näkökulmasta.
Kieleen ja sukupuoleen liittyy myös lehden historiakatsaus: minkälaista keskustelua kielenhuollossa on käyty naiseen viittaavista sanoista?
Muuta luettavaa
o Taudit ja tautien nimet Agricolan kielessä
o Ylämummo värähtelee
o Äijyys ajan kuvastimessa
o Muuttuneita ulkomaiden paikannimiä:
Myanmar, Kalkutta, Itä-Timor
Kielikello 3/2007

Minkälaisia käsityksiä itäsuomalaisilla ja pääkaupunkiseudun nuorilla on murteista, toistensa puhumista ja omastaan? Entä millä tavoin murteentutkimuksessa ryhmitellään murteet?
Muuta luettavaa
o Kielenhuollon historiaa: kiista senttialkuisten
mittayksiköiden lyhentämisestä
o Agricola ja liturgian kieli
o Milloin sopii suorittaa?o Molekyylikokin keittiössä
Kielikello 2/2007

Vuosi 2007 on Agricolan juhlavuosi. Kielikellossa 2/2007 kerrotaan muutamista Agricolan kielen sanoista, mm., mitä kaikkea tarkoittaa mettinen, ja kutsutaan lukijoita Vanhan kirjasuomen seminaariin.
Kotikielen Seuran aikakauslehden Virittäjän historiikin "Sata vuotta Virittäjää" arvio tutustuttaa lehden kielenhuoltoa koskevaan taipaleeseen. Lehdessä esitellään myös Kielitoimiston uusi johtaja Salli Kankaanpää. Kysyttyä-palstalla tutustutaan uus- ja kantasuomalaisiin.
Muuta luettavaa
- Ovatko oppilaat sairaina vai sairaana – mikä predikatiiviadverbiaalin luvuksi?
- Minkälaista on suomentajan työ Ylessä?
- Urpaanit parpaarit – oikeinkirjoittamisen ja oikeinääntämisen kysymyksiä
- Tulla-futuuri – suomea vai ei?
Kielikello 1/2007
Ruoka-alan erikoistermit ovat vanhastaan yleensä ranskalaisperäisiä, sittemmin rinnalle ovat tulleet englanti, italia ja viime vuosina uudet yhä eksoottisemmat kielet. Suomeen on viime vuosina lainautunut valtavasti uusia ruoka-alan sanoja, joista esitetään kysymyksiä Kielitoimistolle. Siksi ruoka-alan sanasto päätettiin koota täällä kertaa vierassanoista. Lehdessä pohditaan, miten ruoka-alan vierassanat saadaan osaksi luontevaa suomea.
Muuta luettavaa ruoasta
- Rukolaa vai sinappikaalia – minkänimisiä tuotteita on vihannes- ja hedelmätiskeillä?
- Monenlaiset sokerit ja suolat
- Haasteena keittokirjojen ja ruokalistojen tekeminen
- Ruutaa poleijan kanssa – ruokaohje Agricolan Rucouskiriasta
Katso Kielikellon yhteystietoja ym.






