Viime
syksynä, kun aloin taas lukea tallinnalaisten opiskelijoideni suomenkielisiä
kirjoitusharjoituksia, törmäsin uuteen ilmiöön: Joidenkuiden kirjoittajien
teksteissä ei näyttänyt olevan juuri ollenkaan oikeinkirjoitus- ja
taivutusvirheitä - jotka kokemukseni mukaan ovat toista vuotta suomea
opiskeleville virolaisille kaikkein tyypillisimpiä - mutta pääosin lähes
moitteettomassa suomenkielisessä tekstissä oli siellä täällä anakoluuttisia
lauseita ja omituisia sanavalintoja, niin että kirjoittajan ajatusta oli
välistä vaikea ymmärtää parhaalla tahdollakaan.
Aluksi
ajattelin, että ensimmäistä vuosikurssia opettavat kollegani ovat ottaneet
käyttöön joitakin aivan uusia opetusmetodeja, kunnes keksin, että opiskelijat
tarjosivat minulle tekstiä, jonka he olivat kirjoittaneet äidinkielellään ja
kääntäneet (Googlen) käännösohjelman avulla "suomeksi". Jekun
paljastivat käännökseen jääneet muutamat vironkieliset sanat, joita ohjelma ei
ollut osannut kääntää (esim. siksi, että sanassa oli lyöntivirhe).
Yllättävää
asiassa ei ollut se, että (jotkut) opiskelijat halusivat mennä ylitse sieltä,
missä aita on matalin, vaan se, miten hyvää suomea käännösohjelma paikoin
tuotti. Testasin käännösohjelmaa käännättämällä sillä suomeksi joitakin netistä
kopioimiani autenttisia vironkielisiä tekstejä, ja tulokset olivat
samansuuntaisia.
Voisi
tietysti ajatella, että hyvä käännöstulos johtui lähde- ja kohdekielen
läheisyydestä, mutta tämä ei liene koko totuus. Jos nimittäin olen oikein
ymmärtänyt, Googlen käännösohjelma kääntää kaikki muut kieliparit aina
englannin kautta. Niinpä testasin, selviytyykö käännösohjelma yhtä hyvin
saksankielisen tekstin suomentamisesta. Suorittamieni pistokokeiden pohjalta
näytti siltä, että lopputulos oli vähemmän suomea ja enemmän siansaksaa.
Olisi
kiinnostavaa tietää, minkälaisia kokemuksia muilla on eri kieliparien
kääntämisestä tällä ohjelmalla. Ohjelma löytyy osoitteesta
http://translate.google.fi/.
PS. Kokeilin "kääntää" yllä olevan
tekstin kaksi ensimmäistä kappaletta (a) suoraan viroksi; (b) ensin englanniksi
ja sitten englanninkielisen tekstin viroksi. Vironnokset eivät ole identtisiä
toisin kuin aiemmassa kokeessa, jossa sain tarkalleen saman lopputuloksen kun
käänsin saksankielisen tekstin suoraan suomeksi ja ensin englanniksi ja sitten
englannista suomeksi.
Asia 2) vaikuttaa siltä, että Google translate on kehittynyt. Se on mielestäni ihan hyvä asia. Yksinkertaisia tekstinpätkiä voi siis kääntää jo koneella.
Kotus-blogissa asiat pitäisi pyrkiä sanomaan mahdollisimman yleiskielisesti ja välttämään turhia oppisanoja, joten huomautus oli paikallaan. Kiitos Hanna.
Google-kääntäjä ei yleensä käännä englannin kautta, mutta se kyllä tarvittaessa menee myös kolmannen kielen kautta, jos suora käännös ei onnistu tai sen arvioitu luotettavuus ei ole tarpeeksi suuri.
Verkkosivulla http://groups.google.com/group/google-translate-general/browse_thread/thread/7f092608bc601651 on aika jännästi kuvattu sellaista toimintaa. Pitää kuitenkin muistaa, että tämä on lähinnä arvailua tai epäsuoraa päättelyä; Google-kääntäjän sisäinen toiminta on liikesalaisuus.
Tuolla sivulla oleva esimerkki voidaan esittää suomalaisille tutummin näin: käännetään ”Jag heter Ville” ruotsista saksaksi; tulos on ”Mein Name ist Ville”. Tuloshan ei ole kovin luontevaa saksaa; luonteva olisi ”Ich heiße Ville”. Selityksenä voi olla, että Google-kääntäjä on tehnyt käännöksen englannin kautta, eikä englannissa ole sellaista verbiä kuin ”heta” tai ”heissen”, vaan sisäinen välikäännös on ”My name is Ville”. Google-kääntäjä sitten kääntää tämän saksaksi yksinkertaisella tavalla.
Tosin tilanne on ilmeisesti mutkikkaampi. Nykyisin voi klikata Googlen tuottamaa käännöstä, jolloin se tarjoaa vaihtoehtoisia käännöksiä. Silloin näkyy, että sanoille ”Jag heter” on mm. vaihtoehtokäännös ”Ich heiße”, jonka voi valita pudotusvalikosta.
Todennäköisesti Google pitää kirjaa valinnoista, ja ne vaikuttavat sen toimintaan. Jos miljoona käyttäjää tekee tuollaisen korjauksen, Google-kääntäjä luultavasti muuttaa kääntämistapaansa tältä osin.
Tottakai se on kehittynyt, koska siinä(kin) käytetään parviälyä.
Sen sijaan käytämme yleisesti ns. CAT-työkaluja eli tietokoneavusteista kääntämistä, jossa hyödynnetään mm. käännösmuistiohjelmia. Niissä kone ei käännä mitään, vaan tallentaa kääntäjän kääntämää tekstiä muistiin yhdessä vastaavan lähdekielisen yksikön (yleensä virke) kanssa. Käännösmuisti on ehdoton apuväline, koska joissakin projekteissa voi olla hyvin vähän uutta käännettävää. Lisäksi muisti auttaa pitämään termistön yhtenäisenä.