Säädökset uuvuttavat niin kansalaisen kuin kelalaisenkin.
Vastikään julkaistiin tutkimus
Haastavat asiakkuusprosessit Kelassa. Yritän nyt olla puuttumatta tutkimuksen kielellisiin valintoihin
haastavineen,
asiakkuuksineen ja
prosesseineen. Tutkimuksen tuloksissa riittää muutenkin sulateltavaa!
Aluksi lienee paikallaan sanoa, että valtaosa asiakkaan ja Kelan kohtaamisista sujuu mallikkaasti. Mutta ongelmiakin on, ja tämä tutkimus tuo hyvin esiin sen, että ne otetaan Kelassa vakavasti.
Osa ongelmista johtuu ”hankalista”
asiakkaista (jos tällainen lauseke sallitaan), osa kelalaisista ja yleisemmin virkakoneistosta. Toimihenkilöt ovat epävarmoja osaamisestaan erityisesti silloin, kun on kyse monesta toisiinsa kytkeytyvästä etuasiasta: ”esimerkiksi kun asiakkaan kanssa on samaan aikaan ajankohtaista pohtia
vakuuttamisasioita, sairausperusteisia etuuksia ja eläkeasioita”.
Monesti ongelmia tulee myös säädösten ja ohjeiden tulkitsemisessa. Konkreettisia epäkohtia on kelalaisten mielestä esimerkiksi sosiaaliturvalainsäädännössä: ”Tällaisia ovat toimihenkilöiden mukaan etenkin työttömyystuen
tarveharkinta puolison tulojen osalta, asumistukijärjestelmässä huomioidut
tulot ja perhekäsitteen epäyhtenäisyys.”
Asiakasviestinnässä ongelmia aiheuttaa muun muassa tekstintekemisen
osittainen automatisointi: ”Koska Kelan antamat päätökset (ja osa
asiakaskirjeistä) koostuvat
järjestelmästä valittavista valmiista fraaseista, osa päätöksistä on
varsin
sekavia ja huonosti ymmärrettävissä.”
Ongelmia on myös Kelan tietojärjestelmissä. Asiakkuusprosessi on hajallaan eri järjestelmissä. Osan ongelmista toivotaan poistuvan, kun käyttöön otetaan uusi asiakastietojärjestelmä, jonka nimi on –
Oiwa.
VESA HEIKKINEN