Etusivulle
- + Tulosta sivu
Kotimaisten kielten keskus
 
Pirkko Nuolijärvi













Pirkko Nuolijärvi on professori ja Kotimaisten kielten keskuksen johtaja. Hän on tutkinut suomen kielen vaihtelua ja muutosta, televisiokeskustelujen vuorovaikutusta ja puhutun kielen roolia kaunokirjallisuudessa sekä kirjoittanut kielipolitiikkaan ja kielten asemaan
liittyvistä kysymyksistä.

Pirkko Nuolijärvi

23.2.2013 11.25

Maisteriksi vain englanniksi?

Muutama vuosi sitten Kotuksen sekä Helsingin yliopiston suomen kielen ja kieliteknologian asiantuntijat rakensivat yhdessä suomen kielen toimintaohjelman Suomen kielen tulevaisuus, jonka kantavana ajatuksena oli se, että korkeakouluopetuksessa voitaisiin toteuttaa rinnakkaiskielisyyden ideaa.

Kun tarjotaan englanninkielisiä ohjelmia, rinnalla tulisi tarjota opetusta myös omalla kielellä, kunkin korkeakoulun opetus- ja tutkintokielen mukaan suomeksi tai ruotsiksi. Yliopistojen kielistrategiat kuvaavatkin kauniisti tällaista tasapainoista tilannetta. Yksikään strategia ei sano, että suomen kieli on nyttemmin siirrettävä sivuun maisterien opetuksessa.

 

Harmaata on teoria, kun käytäntö marssii paikalle raskain askelin. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta kuuluu hätkähdyttäviä ääniä: Kaikki maisteriohjelmat aiotaan käynnistää syksyllä 2013 englanninkielisinä, ja vain harvoja kursseja olisi tarjolla suomeksi. Kandidaattiohjelmat ovat suomenkielisiä. Opetus- ja kulttuuriministeriö keskustelee parhaillaan korkeakoulun kanssa tästä päätöksestä ja yrittää etsiä tolkullista ratkaisua.

 

Yliopistolaki säätää yliopistojen opetus- ja tutkintokielestä, joka voi olla 1) suomi tai 2) ruotsi tai 3) suomi ja ruotsi. Yliopisto voi päättää lisäksi muun kielen kuin opetus- ja tutkintokielensä käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa. Laissa on siis lisäksi, ei sijasta.

 

Kauppakorkeakoulun päätös herättää paljon kysymyksiä. Onko nyt niin, että kaupallisella alalla ei tarvita alansa erikoiskieltä taitavia maistereita? Eikö suomenkielisellä opiskelijalla ole oikeutta saada maisteritasoista opetusta suomen kielellä tässä maassa?

 

En herättele uhkakuvia, mutta kyllä tämä jotenkin absurdia on. Kansainvälisyys on mielestäni sitä, että ihminen osaa toimia myös omalla kielellään ja tuntee oman kulttuurinsa lähtökohdat ja toimintaympäristön. Mitä tapahtuu tulevaisuudessa kauppatieteille, jos opetuksessa vain perusasiat luennoidaan suomeksi? Mitä tapahtuu suomalaiselle asiakkaalle, kun hän ihmettelee, millä kielellä hänelle tarjoillaan tietoa tuotteista? Ja onko vaikkapa yritysjuridiikka niin irrallaan Suomenmaasta, että se ei tarvitse suomenkielistä termistöä tai ammattikieltä?

 

Suomen kielen ja suomenkielisen opiskelijan puolen pitäminen ei ole muiden kielten vastustamista. Kieliä pitää osata, muitakin kuin englantia. Suomen kieli kuuluu kielten joukkoon, ja tässä ympäristössä on yhä tärkeää, että joka alalla kyetään toimimaan suomeksi. Voisikohan kauppakorkeakoulu vielä harkita mahdollisuutta rinnakkaiskieliseen opetukseen?


Palaa otsikoihin | 11 puheenvuoroa | Keskustele



Blogia päivitetty 9.4.2013

Kotus-blogi

– kaikkea kielestä

Näillä sivuilla puhutaan kielestä. Kirjoittajina on sekä kotuslaisia että muualta kutsuttuja bloggaajia.

Tule mukaan keskustelemaan, kommentoimaan, antamaan palautetta, ehdottamaan puheenaiheita!

Viestisi julkaistaan, kunhan ne eivät riko lakeja eivätkä ole eettisesti tai muuten epäilyttäviä.

Lue lisää: Kaikkea Kotus-blogista.


Palaute

Ehdota aihetta


 
Poutapilvi web design Oy