Kotimaisten kielten keskuksen kieliaineistojen ja -arkistojen esittelyt ja pääsy sähköisiin aineistoihin.

Pertti Virtaranta

Pertti Virtarannan henkilöarkisto

Pertti Virtarannan henkilöarkistoon kuuluu noin 400 karttaa ja 80 hyllymetriä paperiaineistoja. Aineisto sisältää mm. Väinö Linnan haastatteluiden litterointeja, muistiinpanoja Väinö Linnan kielestä, Pertti Virtarannan puheita, esitelmiä ja kirjeenvaihtoa, materiaalia Virtarannan pitämiltä luentokursseilta ja luentomuistiinpanoja Virtarannan omilta opiskeluajoilta. Suurin osa arkiston aineistosta liittyy Virtarannan kielenkeruumatkoihin Tverissä, Vienassa, Aunuksessa ja muualla Karjalassa. Karjalaa koskevien lehtileikkeiden, muistiinpanojen, matkapäiväkirjojen ja haastattelulitterointien lisäksi kokoelmaan kuuluu myös aineistoa, jota Virtaranta on kerännyt amerikansuomalaisista, metsäsuomalaisista ja suomen murteista.

Lisätietoja:
Virtarannan aineistot
Virtarannan kirjeenvaihto
Virtarannan mitalit
Virtarannan kartat

Pertti Virtaranta (20.5.1918–9.7.1997)

Pertti Virtaranta syntyi Karkussa Ylä-Satakunnassa. Hän tuli ylioppilaaksi Tyrvään yhteiskoulusta ja opiskeli sen jälkeen Helsingin yliopistossa suomea, sen sukukieliä ja kirjallisuutta. Hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1943 ja väitteli filosofian tohtoriksi 1946. Vuosina 1948–1955 hän oli suomen kielen lehtorina Lundin yliopistossa Ruotsissa ja palasi Suomeen 1955 Karjalan kielen sanakirjan päätoimittajaksi (–1983 osat 1–3, aakkosväli A–N). Suomen kielen dosentiksi Virtaranta nimitettiin 1956 ja varsinaiseksi professoriksi 1959 (–1981). Hänen aloitteestaan perustettiin Suomen kielen nauhoitearkisto, jonka puheenjohtajan hän toimi 1959–1983.

Virkatyönsä ohessa Virtaranta hoiti monia vaativia luottamustehtäviä, hän oli mm. Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisen osaston varadekaani 1968–69 ja dekaani 1969–75, opetusministeriön ulkomaanlehtori- ja kielikurssiasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja 1962–83 ja useiden tieteellisten seurojen ja kansalaisjärjestöjen hallitusten jäsen. Akateemikon arvo hänelle myönnettiin 1990.

Pertti Virtarannan tieteellinen toiminta suuntautui ennen kaikkea kahdelle taholle: suomen murteisiin ja karjalan kieleen. Kielitieteellisten teosten lisäksi hän julkaisi keräämiensä aineistojen pohjalta useita murrekirjoja sekä suomen että karjalan kielestä. Aineistoa hän keräsi lukuisilla nauhoitusmatkoilla eri puolilla Suomea, Ruotsia, Neuvostoliittoa (Itä-Karjalassa ja Tverin alueella) sekä suomalaisilta siirtolaisilta Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Hänen toimestaan alettiin nauhoittaa myös kulttuurihistoriallisesti merkittäviä henkilöhaastatteluja.

Suuren yleisön tietoisuuteen Pertti Virtaranta tuli esiintyessään asiantuntijana lukuisissa radio- ja televisio-ohjelmissa.

Pertti Virtarannan työn tuloksena on Kotuksen arkistoissa hänen nauhoittamaansa aineista yhteensä runsaat 2000 tuntia ja lähes 60 000 arkistolippua. Kirjoja, joita hän julkaisi yksin tai yhdessä muiden kanssa, on viitisenkymmentä, ja valokuvia on runsaasti eri arkistoissa (ei Kotuksessa).

Pertti Virtarannan elämäntyöstä kerrottaessa ei pidä unohtaa hänen puolisoaan Helmi Virtarantaa (19.12.1919–8.9.1999), joka oli mukana kaikessa miehensä työssä: keräämässä ja nauhoittamassa murretta useimmilla matkoilla ja kirjojen teon joka vaiheessa. Hän oli taitava valokuvaaja, ja useimmat kirjoissa ja arkistoissa olevat kuvat ovat hänen ottamiaan, vaikka ne on saatettu merkitä Pertti Virtarannan nimiin. Helmi Virtaranta teki päätyönsä Karjalan kielen sanakirjan toimituksessa (1955–1982), ensin toimittajana ja sitten toimitussihteerinä.

Tiedot Pertti Virtarannasta on koonnut Marja Torikka.