Kotimaisten kielten keskuksen kieliaineistojen ja -arkistojen esittelyt ja pääsy sähköisiin aineistoihin.

Martti Rapola

10.11.1891–27.8.1972

Martti Rapola oli huomattava henkilö Sanakirjasäätiön historiassa. Hän oli Suomen kielen sanakirja oy:n keruutyön johtaja 1920–1923 ja sen seuraajan Sanakirjasäätiön valtuuston jäsen 1924–1931 ja varapuheenjohtaja Turun yliopiston edustajana 1925–1931, johtaja 1931–1945 ja hallituksen puheenjohtaja 1946–1966.

Rapola oli Turun yliopiston suomen ja sen sukukielten profeesori 1924–1930 ja Helsingin yliopiston suomen kielen professori 1930–1957. Hänen tutkimuksensa painottui vanhempaan kirjasuomeen, ja jäätyään eläkkeelle hän pani alulle Vanhan kirjasuomen sanakirjatyön ja oli sen ensimmäinen päätoimittaja.

Rapola oli 1920-luvulla Turun yliopiston professorina, kirjoitti perustettavan Suomen suku tutkimuslaitoksen puolesta lehteen ja oli sen perustamiskokouksissa mukana. Merkittävä on hänen panoksensa ollut kansallisten tieteiden kehittämisessä. Hän ajoi tutkimuskeskuksen perustamista aktiivisesti 1960-luvulla kirjoittaen Virittäjään ja opetusministeriöön laajoja selostuksia.

Martti Rapolan arkisto

1. kansio
  • Rapola: Suomen kirjakielen historia (merkintöjä tehnyt A. Penttilä)
  • Kodis (artikkeli)
  • konstruktioita, joissa prefiksi (luetteloissa tietoja mm. Agricolalta ja Gananderilta)
2. kansio
  • käsikirjoitus (Sanojen ensiesiintymiä Agricolasta Yrjö Koskiseen)
  • Agricolan kielen hakusanasto (Suomen suvun leikekokoelman perusteella 1959 tehneet Toini Pääkkönen ja Maija-Liisa Heikinmäki)
  • Satavuotismuistoja suomen kielen kehitystaipaleelta (pidetty juhlaesitelmänä Ilmajoen maamiesseuraliiton Kalevalajuhlassa Ilmajoella 28.2.1945 sekä Oriveden kansanopiston toveriliiton Kalevalajuhlassa 4.3.1945)
3. kansio
  • E. N. Setälä: Nykyaikuisen kielentutkimuksen periaatteista
  • E. N. Setälä: Munapoika. Länsisuomalaisia Kullervon-aineksia
  • E. N. Setälä: Kehto
  • E. N. Setälä: ”Pelastaa” ja ”pelas”
  • E. N. Setälä: Zur frage nach der verwandtschaft der finnisch-ugrischen und samojedischen sprachen
  • E. N. Setälä: Einige vor- und urarische -er- und -r-Wörter in den finnisch-ugrischen Sprachen
  • E. N. Setälä: Oikeakielisyydestä suomen kielen käytäntöön katsoen
  • E. N. Setälä: Virokannas
  • E. N. Setälä: August Ahlqvist (Oksanen)
  • E. N. Setälä: Eräs merkitysparallelli
  • E. N. Setälä: Tehdas
  • E. N. Setälä: ”Kuulla” ja ”kuunnella”
  • Valvoja. Neljästoista vuosikerta. Yhdestoista vihko. Marraskuulla 1894.
  • Uuden Suomen Sunnuntailiite Elokuun 16. pnä 1942
  • D. Skogman: Matkakertomus (Norja)
  • Suomen kirjallisuus II, nimiluettelo
  • Tarkiaisen tyylioppia + yleisen kirjallisuushistorian lyhennyksiä
  • Vanhan kirjasuomen sanakirjatyötä varten muistiinpantua
  • Suomenkielisen kirjallisuuden varhaispainokset vuoteen 1642
  • sanaluetteloja (mm. kuinka monta e-hakusanaa NS:n ja VKS:n käsikirjoituksessa, Jusleniuksella, Florinuksella, Gananderilla jne.)
  • vanhaa kieltä (Raamatun suomennosta, selitystä tms.)
  • Monumenta lingvae Finnicae. Poimintoja Nils Idmanin teoksesta 1774
  • Vanhan kirjasuomen sanakirjan ohjelmakysymyksiä (käsikirj.)
4. kansio
  • muistiinpanoja johtimista ja johdoksista; lähdeviitteitä (samassa vihkossa 3 s lyydiä)
  • luentomuistiinpanoja:
Kalima: Itämerensuomalaisten kielten lainasanoista (kevät 1927)
Kalima: Itämerensuomalaisten kielten balttilaiset lainat (kevät 1929)
Tunkelo: Vepsän kielen luennot (1925–1926); 2 vihkoa
Y. H. Toivosen johto-oppia (syysl. 1935 ja kevätl. 1936); 2 vihkoa
  • muistiinpanoja venäjän kielestä (viittaus Åströmin alkeiskirjaan)
  • luetteloita cl-töistä (2 vihkoa ja 1 kansio)
  • Sisko Ukkonen: Agathon Meurmanin suomenkielisen tuotannon alkuvaiheet. Pro gradu -tutkielma
  • arviointeja Lauri Hakulisen väitöskirjasta
  • paikannimiaiheisen kirjallisuuden luettelo
5. kansio
  • murremuistiinpanoja: Luhanka, Joutsa
  • murremuistiinpanoja: Kuhmoinen, Vehkajärvi, Tyrväntö
  • murremuistiinpanoja: Ruovesi, Tyrvää (1954)
  • murremuistiinpanoja: Vermlanti (1930; vihkot VI ja VII)
  • murremuistiinpanoja: Juva (1935)
  • murremuistiinpanoja: Kihniö, Parkano, Ylistaro (1954)
  • murremuistiinpanoja: Padasjoki, Kuhmoinen Vehkajärvi (1917)
  • murremuistiinpanoja: Ikaalinen, Hämeenkyrö (1929)
  • murremuistiinpanoja: Kankaanpää, Jämijärvi, Hämeenkyrö (1929)
  • murremuistiinpanoja: Hämeenkyrö (1932)
  • muistiinpanoja kesältä 1913 (2 lehtiötä) ja syksyltä1937 (1 lehtiö)
  • ihdaltansa, ihdoillansa, ihdoiltansa, ihdoiltaan, itse altansa, itse altaan ym. (tietoja eri pitäjistä)
  • muistiinpanoja etelävirosta (1931; Võnnun murre)
  • MR XXIV (lähdeviitteitä ja muistiinpanoja sekä suomesta – myös murteista – että sukukielistä)
  • muistiinpanoja vokaalien vaihtelusta
  • Rapolan 16.3.1958 SKS:n vuosikokouksessa pitämä puhe
6. kansio
  • Sääksmäki, historiallista ainesta
  • kantasuomen luennot Turussa syysl. 1926
  • Monumenta lingv. fenn., kopioita ja muistiinpanoja Turun tuomiokapitulin arkistosta ym. (1923)
  • alkuperäiset -hinen-loppuiset sanat
  • poimintoja 1642 Raamatusta
7. kansio
  • vanhan kirjakielen luennot (pidetty Helsingin yliopistossa 1923–24, Turussa syysl. 1924 sekä uusittuna Helsingissä syysl.1930)
8. kansio
  • sanastoa, poimittu 1600–1800-lukujen teksteistä
  • lasten hoidossa käytettyjen tavaroiden (vipu, läpituoli, kätkyt ym.) nimityksiä eri puolilta Suomea
  • seminaariesitelmien ja laudatur-töiden aiheita (sekä jo sovittuja että suunniteltuja)
  • pääasiassa 1800-luvun sanastoa (poimittu kirjallisuudesta ja leimattu ”Martti Rapolan kokoelmat”)
  • Virsikirjan ortografian uudistaminen
9. kansio
  • lausuntoja suomen kielen professorinviran hakijoista 1952 (hakijat Lauri Hakulinen, R. E. Nirvi, Lauri Posti ja Ahti Rytkönen; lausunnonantajat Osmo Ikola, Erkki Itkonen, Aarni Penttilä, Julius Mägiste)
  • kirjeitä: Nurminen, Viljo Kustaa Martti Rapolalle ym. serkkupuulaakin jäsenille17.10.1913, 23.10.1913, 14.5.1914, 14.8.1914, 29.7.1915, 5.3.1917, 21.7.1918, 17.12.1918 ja 7.3.1919
  • kirjeitä Rapolalle (lähettäjät: E. Aaltonen, Aamulehden toimitus, Huonekaluliike Ahomaa & Kivi, Airaksinen, M. Airila, Aitosuomalaisten Liitto, Hannes Anttila, E. Anttonen, Bengs, Johan Beronka, af Björksten, K. Blomstedt, V. Bonsdorff, H. J. Boström, A. Bussenius, J. Cantell, M. Carlstedt, Kai Donner, Eemeli Etelälahti, Aarne Europaeus, Jalmari Finne, A. L. Fliflet, R. Gothe, Jaakko Gummerus, Gummerus Oy, Lucina Hagman, Lauri Hakulinen, Uno Harva, I. Havu, Helmi Helminen, Sanni Hinkka, Hämäläis-Osakunta, Niilo Ikola, Jalmari Jaakkola, Emil Jalava, K.V. Jussila, E. W. Juvelius, E.Kaila, Kansanvalistusseura, Artturi Kannisto, J. Karhu, Pekka Katara, Toivo Kaukoranta (joukossa 4, joissa allekirjoitus Martti = Rapolan),Väinö Kaukoranta, J. A. Kemiläinen, Lauri Kettunen, Kustannusosakeyhtiö Kirja, A. V. Koskenjaakko, Kaarle Krohn, Paavo A. Kuusisto, Alfred Kärjä, H. Lagström, Yrjö Larmio (?), Arvid Lind, Karl F. Lindman, Walter L. (?), H. Maja, Aarno Malin, Kaarlo Marjanen (joukossa pala lausuntoa Marjasen koeluennosta), Veija Marjanen, Julius Mark, Kristine Mark, Sylvi Mieto, Edv. Mikkola, J. J. Mikkola, Niilo Mäki, I.. Nemeth, Martti Niinivaara, R. E. Nirvi, Paavo Nordberg, Heikki Ojansuu, Ilta Ojansuu, K. Oksala, Kustannusosakeyhtiö Otava, H. Paalmann, A. F. Pehrman, Aarni Penttilä (mukana pala Rapolan vastausta kirjeeseen), A. Petersson, K. E. Petterson, M. Pohjonen, L. A. Puntila, A. V. Rantasalo, Helge Refsünn (?), Astrid Reponen (mukana 2 Rapolan vastinetta), Albert Saareste, J. E. Salomaa, Kirjapaino-Oy Sana, Kalle Sandelin, Satakuntalainen Osakunta, E. N. Setälä, Alpo Silander, Ester Ståhlberg, H. Suolahti, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomalais-Ugrilainen Seura, Suomalaisuuden Liitto, Suomen Sukututkimusseura, Suova, Söderström Oy, K. Tallqvist, Uuno Teittinen, J. Thurman, Y. Toivonen, E. A. Tunkelo, Aimo Turunen, Toivo Uotila, Uuden Auran Kirjapaino, J. N. Vainio, Antero Valtasaari, Martti Vaula, L. Wennerström, Lauri Ventola, Yrjö Wichmann, K. B.Wiklund, Kustaa Vilkuna, Virittäjä, Viljo Voipio, Hemming Ylhäinen, D. Zsiraihikbj (?), Kaarlo Östermark
  • henkilökohtaisia muistiinpanoja, kuitteja, valokuvia (hautausmaa sekä huoneen kirjastonurkkaus), Kärlekssång ur Laila ja 2 naisen valokuvaa, 3 lehtileikettä (Martti Siirala: Suomen akatemia ja suomalainen sielunmaisema - US 6.1.1965; Uusi professori (MR Turkuun); Keeleväitekiri Balti alalt - Eesti Päevaleht 6.5.1951.
10. kansio
  • maisemakortteja: Ahvenanmaa, Anjalanhovi, Aulangon vuori, Barösund, Budapest, Buenos Aires, Eckerö, Eurajoki, Haapamäki, Hanko, Hannover, Heinola, Helsinki, Hämeenlinna, Iisalmi, Inkeroinen, Ilomantsi, Ivalo, Jyväskylä, Jämsä, Jämtland, Kangasala, Kastelholma, Keuruu, Kokemäki, Kokkola, Koli, Konginkangas, Kouvola, Lahti, Lempoisten kanava, Lepaa, Lohja, Loviisa (?), Lumijoki, Maarianhamina, Milano, Montreal, Olavinlinna, tie Onkalaan, Orivesi, Oulu, Oulujoki, Palermo, Petsamo, Pietari, Pori, Porvoo, Praha, Punkaharju, Rauma, Riva, Rooma, Ruovesi, Saimaan kanava. Sortavala, Sääksmäki, Tallinna, Tampere, Tartto, Tukholma, Turku, Upsala, Valamo(?), Versailles, Wien, Vihti, Viipuri, Ämmäsaari + joukko muita maisemia
  • ”Pysy Suomessa pyhänä” -teoksen rakenne
  • antikvariaattien luettelo: Yogoslavia, Bulgaria, Rumania, Albania and general slavistics. Mouton & Co. Catalogue Nr. 44, 1965
  • muistiinpanoja (1800-luku)
  • muistiinpanoja (Agricola)
  • muistiinpanoja (pääasiassa 1600- ja 1700-luku)
  • voidella (Ganander, Renvall, Lönnrot, Rapola)
  • sekalaisia muistiinpanoja
  • 2 vihkoa, joista toisessa joitakin viittauksia Sanastajan kyselyihin ja opinnäytetöihin, toisessa sanaluetteloita (sekä 1900-luvulta että varhemmalta ajalta) että muita muistiinpanoja
  • Helmi Wecksell: Esimerkkejä paikallissijojen käytöstä Karjalohjan murteessa
  • nimistä: (Kuuksa, Kuuska ym.; Virrat, Kosket ym.; Lappi-nimet; etunimiä ja niiden lyhennettyjä asuja)
  • nimistä: (eril. paikannimityyppejä; tietoja nimistä (pääosin poimittu lähteistä); költtinimiä)
  • nimiä, joiden takana t. osana on murresana, etu- t. sukunimi:
aapa, aarto, aava, ahde, ajo, aho, aita, -alo, ansa, apaja, aro, aukio, emo, etelä, haka, halme, harju, hasu, hatas, Jaakko, Hirvonen, hiue, hiuko, hohka, hoikka, hovi, huikka, huuma, häntä, häähni, hövelö, jakso, jalka, jatko, joki, jolo, juonikki, juurikka, järvi, jäsi, kaama, kaara, kaari, kaarre, kaarto, kaha, kahlo, kainalo, -kainen, kaita, kallio, kangas, kankare, kannas, kanta, kapea, kappeli, karkea, karra, karta, kasa, kaukalo, katvela, kaula, kaulake, kaupunki, kausta, kehä, keidas, kenkku, kennäs, keski, keto, kiehko, kinkama, kinko, kinturi, kirkko, kivi, kylä, koita, kokio, kokiain, koppeli, korpi, korva, koski, kuisti, kuja, kulha, kulsi, kumpare, kumpu, kunta, kuoppa, kupalo, kurkku, kuusikko, kylä, kynnys, kyyrä, kämppä, köykkä, laaka, laalukka, lahti, -lainen, lakso, lalmanni, lammake, lammi, lampi, lantto, lapisto, lato, latva, lava, lehto, Lemmitty, leuka, liejas, liko, linna, loilu, loiro, lope, louhu, lumme, luola, lääni, maa, maisa, maso, mella, mokkonen, moisio, mäki, mökki, naakka, -nen, neva, niemi, niitty, niska, niva, nokka, nummi, nyrhi, oja, onsi, orko, pahta, palo, panka, patamo, pelto, perkkaus, perse, perukka, perä, piha, pihti, piitta, polku, porras, portti, puhto, Puumala, päntä, pää, perko, pieska, piiri, pilkka, porras, punka, puoleinen, puostas, putoma, puutikka, päijä, päälikkö, rasi, rietta, riutta, rohto, roina, ronikko, ropeikko, rouhu, rummukka, runkka, ruona, ruoti, rynnäs, ryöpäs, räme, rämäkkö, räynä, rökäs, röysy, saajo, saari, salmi, sammas, salo, sarka, sarva, Sassi, selkeä, selkä, serpa, silmä, silta, sivu, sola, sopukka, sorri, sota, sotku, sula, sulka, sulku, suo, supa, suppa, supukka, surma, suu, suvanto, säikkä, säkki, särä, tahdon, taipale, takus, talo, tarha, teisko, tela, telkkä, tie, tieva, tiikki, tolppa, tontti, tuomari, -ttu, turvakko, tyytty, tyrni, tärpätä, tönkkä, tönttö, uiri, umpi, utto, utru, vaara, vaari, vaha, vainio, valkama, vare, varpe, varsi, vataja, vesi, veska, viita, vuori, ämy
  • Kangasalan ja Hauhon paikannimiä
11. kansio = arkistolaatikko
  • vanhan kirjasuomen äänne- ja muoto-opin seikkoja, ortografiaa ym. eri lähteistä
12. kansio = arkistolaatikko
  • a–ä vanhaa kirjasuomea ja 1800-luvun kieltä (poimintoja 1500–1800-luvuilta)
13. kansio = arkistolaatikko
  • ky–ä poimintoja Agricolalta
  • -hakusanoittamattomia kopioituja pätkiä Agricolan teksteistä
  • 14. kansio = arkistolaatikko
  • i–l pääasiassa 1800-luvun kieltä
  • a–g eri alojen ammattisanastoa, yleiskieltä, jokunen lyhenne (1900-luku)
  • suomen murteiden vokaalistosta (sanalippuja)
  • esimerkkejä joistakin johdostyypeistä (sanalippuja; tiedot poimittu pääasiassa murteista)
Ks. myös Lyyli Rapolan arkistoa

Huom. Pääosa Martti Rapolan aineistosta on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa