Kotimaisten kielten keskuksen kieliaineistojen ja -arkistojen esittelyt ja pääsy sähköisiin aineistoihin.

Vittangin näyte

Vittangin murre kuuluu peräpohjalaisiin murteisiin.

Iisak Eriksson (IE), s. 9.1.1893 Vittangin Lainion kylässä.

Haastattelu on tehty 14. ja 15.7.1965 Vittangin Lainion kylässä, haastattelijana Matti Puurunen (MP).

Signum: 4681: 1.

MP: Kuiŋkhaaŋ kauvan tässä kylässä o asuttu?

IE: jaa, noo, s_eij olè oikheev varmaa tietoo mutta net uskovah n_ettɛ siinä neljänsaav vuojem paikhoon, on, ensimäiset asùjat tulheet. mutta mie en uskoo, n_ettɛ siit_on oikheev varmoja, papèri, juuri kaikhiin ensimäisist_asùjista, mutta see on suunnille neljänsaav vuojem paikkoon. jaa tämä̀ kylä̀ silloŋ ko, Lestaadius olì, Kaaressuvànossa pappina, jaa sitte, hän halùsi, hän halùsi sittes saa [= saada] kirkov Vittaŋkhiin n_ettɛ se ol liika syrjässä Jukkasjärvessä nä(èt ei sillon olè Kirùnat olheet eikä, neh malmiliikheet eikä rautatiet, joo ja halùsi sitte mutta s_oon tietty Jukkasjärvi ja kurravaaralaisep panìh vastaan̬. ei het halùhnee n_ettɛ Vittaŋkhiin kirkko tullee. èi net_olìs antanhees se on tietty, omàssa kylä̀ssä ensiŋki kirkko no s_oom paljon̬ helpompi, kirkov vieress_asua. jaa sitte Kurravaara siinä lähèlä nii nep panìh vastaan. no Lestaadiolla [sic!] otti sillä lailla n_ettɛ se, ääne-, äänestethiin̬. joo ja, se Vittaŋki voitti enä̀mpi äänie. tästä kylä̀st_olì silloon siihen aikhaaŋ kymmenen_ääntä jä, ja VittaŋGis yhèksän_ääntä. tässä kylä̀ss_olì yksi ääni enä̀mpi ko Vittaŋkis, ja niim Masùnim pruuki ja Paràkka ja Sopperoŋ kylä̀t ja, se on tietty se voitti ja sitte ko se äänestyksessä voitti se s_alèthi Vittaŋkhiiŋ kirkkoa rakèntamhaa, se ol Lestaadiuksen aikana rakènet(tu). ja Lestaadius ov vihkiny sev Vittaŋkiŋ kirkon̬. joo.

MP: Että tämä o ollu isompi kylä kuv Vittaŋki tämä.

IE: joo, sillòŋ k_on, Vittaŋkhiŋ kirkko ra-, -kèttu, niin se olì silloin isòmpi. katto ko, olì tässä kylä̀ssä kymmenen ääntä ja Vittaŋkis yhèksän̬. se olì tieteŋki, yksi, veròtalò enä̀mpi tässä kylä̀sä, siihin aikhaa. ja nyt_ov Vittaŋki kasùnnu noin suureksi, ja tämä̀ kylä̀ loppuu loppumistaan̬sa. koo, minùn aikanani on, puoli väkilukuo vähèny, tästä kylästä.

Kirùnassa ja Lainiessa, mie uskoŋ Kirùnassa nyt_olèval lainielaisie piijjaan [= pian] enä̀mpi ko tässä kylässä. joo kyllä h_oon enä̀mpi nyt, jokka täält_oon syntynhee ja menheek Kirùnaa. jaa sitte niit_on ympäri valtakunna menny, tuossaki Tokholmiss [= Tukholmassa]_on, sanòvah lainielaisie oŋ kolmeŋkymmenen paikhoon̬, yhèssäki paikas(sa).

sitte niit_oon Ypsaalassa [= Upsalassa] Kalskuukassa [= Karlskogassa] ja, ja vähä̀ missäki Öörepruussa [= Örebrossa] ja vähä̀ missäki siel_ympäri, Ruottie, hajònu sinn_ihmisi, elä̀mä – niij ja mullaki on nyt, mull_oŋ kymmenel lasta ja tässä omàssa kylä̀ssä ei olè ko kolme, kaks ty(ä̀rtä ja poika. yksi om minùm poika, Lannavvaaras – yksi oŋ Kirùnassa, jaa yksi poik_on Selèfteos [= Skellefteåssa], yksi poik_on Tokholmissa ja yksi poik_on Ypsaalassa, ja yksi ty(ä̀r on, Kalskuukassa, ja yksi ty(ä̀r oŋ Kainhuula, sen nyt sykỳsellä het siirtyväh Luulajhaan se parìkunta. ja niin net on yksi paikhaansa hajòne.

MP: Aiva yli maan.

IE: ja nỳt_eij ol ennää koskhaan see aika n_ettɛ, meill_oo, kaikki lapset yht_aikaa kotòn, ei se satù. nykki on tuo jok Ypsaalass assuu s_oŋki vasta nainuki jäänheenä talvena, se on nyt_ollu täälä, vaimoŋ kansa käymäs. ja, sittes se o menny, puoli aikaa olì täälä ja sitte toisem puolen aikaa, piit [= pitivät ’heidän piti’] olla ste vaimoŋ kotòna. (s_)oo Jämplantista [= Jämtlannista] hänèv vaimo.

ja, tämä̀ poika jokà nyt_on semèstillä [’lomalla’], s_ei olèkhaan nainnu vielä. se on nyh Norhjaam menny tämä̀n y-, yhèv vävỳpojàŋ Gans – – Gans. net on eilenaamulla menheet ja nep piit olla, kolmep päivää sillä reisulla. ajjoik kävvä, Hammarfestis [= Hammerfestissä], mailman, pohjasimessa kaupuŋGis(sa). joo ja, huomispäivänä net huomenillalla net_oŋ kotòna. ja se on nuorim poika ja nuoriŋ kaikista lapsista, s_eij olèkhaan nainnu vielä. om poikamies vielä, hään assuu Tokholmissa.


Litterointi teoksesta Vittangin murretta. Suomen kielen näytteitä 48, s. 34–37.