Kotimaisten kielten keskuksen kieliaineistojen ja -arkistojen esittelyt ja pääsy sähköisiin aineistoihin.

Savitaipaleen näyte

Savitaipaleen murre kuuluu kaakkoismurteisiin.

Antti Eteläpää (AE), s. 26.8.1886.

Haastattelu on tehty 9.7.1964 Savitaipaleen Tornion kylässä, haastattelijana Matti Punttila (MP).

Signum: 3480: 1.

MP: Kävittekös te hevosmarkkinoilla koskaa?

AE: Kyllähäm meä o käynneä markkinoil. Ku olen markkinoil myönneä hevose sekä ostannoa ja.

MP: Yhen kerran ootta myöny?

AE: Olen meä usjemma kertoakii. Kerra Mikkelis markkinoil käin myömäs ja, siit osti sielj ja pettiit minua vielj. Meä oli ostavinnai kolmaisvuotise hevose ja se oljkii toisvuotine. Ei rupeakkoa keväil lähtemeä hampoat suust pois ja, niiku tavallisesti lähtööt jo sit kolmaasvuotisel ja. Eikä se oltkoa ku kaksvuot-, kaks vuotta täytti sillo keväil sit ku meä markkinoilt tuli kotii.

MP: Mistä se hevose iän tietää?

AE: Kyl sen hampaist näköö siit. Ja se ol’ sill  ol’ petos mieles oikee sil isännäl, se ol’ pistänneä nii, kolmehokkisee kenkeä sen miun varsain ja. Se ku ol’ semmone isokokone ja. Täyskokonen niku sen ik-, kolmasvuotinen jo ois pitänt ollakii kok-, kokosep puolest. Mut ei se olt ku kaks vuotta täytti keväil ku meä kevättalvel toi se.

MP: Että se o kolmehokkinen kenkä?

AE: Nii kolmehokkises kenkäss ol’ lyöty nii ku oikee täys ikäne hevone.

MP: Mistäs sen, miten sen niistä hampaista näköö se hevose iän?

AE: Ne lähtöö, kolme vuotta vanhaks ku tuloo ni sit lähtöö hampaita pois sellaist meärätyt hampoat sielt suust pois. Kaksvuotisen ne ei lähe viel’. Meä uottelin millon lähtöö hampaita pois suust mut ehä sielt lähtentkeä. Ku ei se täyttänt viel’ niitä vuosia nii paljo.

MP: Mistäs sev vanhemma hevosen tuntoo sitte jos se o yli kolmev vuu(e?

AE: No siell ol’ toasj meärätyt, meärätyt merkit niis hampais siit lähtöö niitä, rupijoa lähtemeä niitä hammasparija sielt suust pois ja, mitä tuonne seittemeä kaheksan vuotee ast kyl sen, joka vähäkii hevosist perill on ni se iän tieteä mut ko se mänöö toisile kymmenile ni sit se on jo arviopeliä

MP: Eikös siitä hampaista näe onko se, vuoden- kaksvuotinev vai kolmevuotine?

AE: Kyl sen näköö, näköö mut se ol’justii sillo ku se ol’ siihe aikoa niet se, että se hammassato ei ole viel’ olt talvel. Se on vast siit myöhempeä ni sitä ei viel’. Meä senku oleti et se on nyt, se on, vast et se keväil lähtöö silt ne hampoat pois mut ne ei lähtentkeä.

MP: se ei vielä, olt mi- mikää tuommone' työhevone se kaksvuotine?

AE: Ehä se mikeä työhevone o. Meä toi sen pois ja meä tuumasi, senku tuumaili et, ompas teä aika äkkinäine vielj et. Ja sillo ku Mikkelis laitettii valjaisin nin mäntii kavulle ni, se nousj pystyy ja. Meä tuumasi ompas teä vaik teä on näi kenkitetty kovast mut, teä on nii äkkinäisen makune hyvin. Ja myö tultii markkinoilt pois niiku, emähevosii kans ajettii voa ja. Se, hyväst se kotii tulj ja ei se väsymisestäkeä tient miteä.

MP: Mitev vanhana, se varsa pantii töihi?

AE: No hiljakseeha sil ruvettii töitä tekemeä yhtä peätä siit. Sellail nii ku varsal teheä töitä. Kaksvuotisen ku sen soap ni kolmàs kesä sen, joha sil soap ruvetat töitä tekemeä, ku teköö voa sellàil vähä seästim mukoa.

MP: Miten se opetettii vetämää?

AE: No se, voa kuorumoa rekee ja, kylhä se siihe oppii.


Litteroinut Timo Rantakaulio.